Hammaslääkäri

Sunnuntai 17.10.2021

Hyvä juuritäyte: tiivis mutta väljästi kirjattu

9.4.2021
Anni Temonen

Paljastan salaisuuden. Tämä kirjoitus syntyi sinä maaliskuisena aamuna, kun kalenterissani luki deadline uudelle kolumnille. Vuoden viidenteen Hammaslääkärilehteen, jota nyt luet, oli jo aiemmin valmiina kaksi aivan toisenlaista kirjoitusta, ja niiden aika on joskus myöhemmin.

Muuan artikkeli osui silmiini hieman ennen aamukymmentä. Olin kotikoneella, odottamassa koulutuspäivän koittoa kuulokkeet korvilla. Ilman pandemiaa tämäkin koulutus olisi järjestetty kasvokkain. Poreilevia maljoja ei nyt webinaarissa ollut tarjolla, joten hieman nauratti, kun suuntasin hetkeä ennen koulutuksen alkua Kielibaariin.

Kielibaari on digitaalinen, vuorovaikutteinen palvelukokonaisuus, joka edistää suomen kielen ilmaisuvoiman kehittymistä. Sivustolla on asiaa tieteen kielestä, sanailmiöistä ja hyvästä asia­tekstistä. Tämän vuoksi Kielibaari oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaakin.
Yllätykseni oli suuri, kun luin Kielibaarista, kumpi teksti on aivoille helpompaa luettavaa – hyvin tiivis tai sellainen, jossa on rönsyilyä. En olisi kuuna kullanvalkeana arvannut: rönsyilevä.

Potilas huolissaan, nukkunut yön huonosti, posken turvotus lisääntynyt, d.36 koputusarka.

Potilas vastaanotolla kovin huolissaan, nukkunut viime yönä varsin huonosti. Turvotus posken alueella lisääntynyt ja nyt havaitaan, että d.36 on myös sangen koputusarka.

Mistä ihmeestä johtuu, että lauseista jälkimmäinen on aivoille helpompi luettava kuin ensimmäinen? Kielibaarin toimittaja Sari T. Tiiro kirjoittaa näin: ”Lukija tarvitsee hengähdystaukoja, vaikka vain silmänräpäyksen mittaisia, joiden aikana hän voi prosessoida lukemaansa ja jatkaa sitten eteenpäin. Siksi asiatekstissäkin on hyvä olla väljyyttä tai tilkettä samaan tapaan kuin seinähirsien väleissä sammalta.”

Kielibaarin kirjoituksessa referoidaan Helsingin yliopiston tutkimusta, joka on julkaistu Scientific Reports -lehdessä ja josta on kerrottu Yliopisto-lehdessä 7/2020. Tutkimuksessa suomalaiset selvittivät sanojen aivovastetta suhteessa sanojen informaatioarvoon.

Tietojenkäsittelytieteilijä Tuukka Ruotsalo ja tutkijakollegat havaitsivat, että aivot etsivät tekstistä tietoa mahdollisimman vähällä vaivalla. Aivot käyttävät kapasiteettiaan olennaisimpien sanojen käsittelyyn, ja kun jokainen sana ei ole todella tärkeä, olennainen löytyy helpommin. ”Sekin on Ruotsalon mukaan huomattu, että vaikka tekstistä pyritään usein tekemään tiivistä, siinä pitäisi olla myös täytettä ja tilkkeitä – siis sanoja, joilla on pieni informaatioarvo”, Kielibaari avaa. Tätä oivallusta voi hyödyntää niin sähköposteissa, potilasasiakirjoissa kuin luennoillakin. Toki väljyyden on pysyttävä asiassa – rönsyily ei tarkoita epäolennaisuuksia.

Kun seuraavan kerran teen juurihoitoa, olen vielä tarkempi tästä: olkoon juuritäyte tiivis ja teksti väljä. Pienillä tilkkeillä annan tulevaisuudessa kollegan aivoille hengähdystauon ja autan häntä löytämään olennaisen helpommin. Ei ihme, että näppäimistö meni taannoin vaihtoon, kun vanhat kirjaimet olivat siitä kuluneet jo aikaa sitten lähes tunnistamattomiksi. Sillä oli vain naputettu kovin runsaasti tilkkeitä.

Anni Temonen
terveyskeskushammaslääkäri Kainuusta

Lähde: www.kielibaari.fi/tilketta-tekstiin/

Juuri nyt, Hammaslääkärilehti 5/2021.