Hammaslääkäri

Perjantai 13.12.2019

Jaksava nuori hammaslääkäri

15.11.2019
Anni Temonen

Viime numerossa se uutisoitiin: Nuorista hammaslääkäreistä kuusi kymmenestä kokee työuupumusoireita. Suomeksi: enemmistö alle 36-vuotiaista hammaslääkäreistä antaa työpäivänsä aikana itsestään enemmän kuin saa vastineeksi*. Työuupumus on pitkittyneen stressin seurauksena puhjennut oireyhtymä, joka tarkoittaa kroonista väsymystä, kyynisyyttä, kognition heikentymistä ja tunnesäätelyn vaikeuksia.

Jos maallikko kurkistaisi hammaslääkärin huoneeseen, päällisin puolin meno vaikuttaisi siistiltä sisätyöltä. Ei akuuttia elvytystilannetta, ei yöpäivystystä tai päällekäyvää potilasta. Kun aina joskus seisoo puoli tuntia maitohyllyn edessä lasittunein katsein, voi monelle hammaslääkärille itselleenkin olla vähän mysteeri, mikä työpäivässä veikään kaikki mehut.

Työn keventäminen on nuorelle lääkärille abstrakti ehdotus. Ei poistokuoppaa voi sulkea vähän sinnepäin oh-là-là. Koulutuksissakaan ei opeteta keventämään, vaan tutkimaan vielä soliskuopatkin. Uudet opit ottaa käyttöön todennäköisimmin juuri nuori lääkäri, ja kierre on valmis: yhä enemmän löydöksiä, mutta hoidon toteutus jää roikkumaan aikojen niukkuudessa. Silti täydennyskouluttautuminen on myös voimavara: kaunis työnjälki ja diagnostiikan tarkkuus tuo mielihyvää ja työn imua. Ilo tulee osaamisesta, kun havaitsee eroosion ja sidostaa muovin hyvin. Jos nuori kollega uupuu, työn laatu ei putoa tietoisesti, vaan on huvenneiden voimavarojen väistämätön seuraus.

Työssään hammaslääkärit ajavat vaihteettomalla pyörällä. Jos vauva valvottaa kotona, onko päivystysvastuun todella oltava yhtä tiukka kuin hyvin nukkuneella? Jos sormi saa urheilussa osumaa, onko vaihtoehtoina vain saikku tai sinnittely – eikö työpäivän räätälöinti voi olla automaatio? Kurssikaverini sanoin: ”Juna kulkee, ja sen vauhti on vakio. Armoa ei anneta.”

Tällä hetkellä oman jaksamisen säätelyyn onkin nuorilla hammaslääkäreillä vain yksi varma keino: viikkotyöajan lyhentäminen.

Ajanvarauskirjojen hallintaan voi onnekkaimmillaan saada apua työterveyshuollosta ja esimieheltä. Viimeisen vuoden aikana molemmat ovat olleet ensiluokkaisia uupumisen ennaltaehkäisyssä omalla työpaikallani: lähiesimies on ollut loistavasti perillä Kanta-yhteensopivien kirjausten vaatimasta pidemmästä ajan tarpeesta ja täydennyskoulutusten myötä tarkentuneesta diagnostiikasta. Tarkastusten aikapalkin pidentämiseksi 45 minuuttiin riitti yksi sähköposti. Työterveyspsykologin ohjaus on puolestaan antanut konkreettisia lauseita käytettäväksi tilanteissa, joissa vaativaa asiakasta ei voida enempää auttaa. Niiden voima on ollut kuin laturi, jonka voi yhdistää pistorasiaan hetkeä ennen potilaskohtaamista.

Muu onkin sitten kiinni resursseista. Jotta nuorentuva ammattikunta voi todella tehdä sitä, mihin koulutus ohjaa, tarvitaan resursseja. En tunnista nuoria hammaslääkäreitä vielä nuorten yleislääkärien kuvailemasta tk-kammosta, mutta on tehtävä kaikki voitava, että sama aalto ei lyö hammaslääkärin ammatin rantakiviin.

Suosittelen kaikkia nuoria kollegoita katsomaan Yle Areenasta Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen haastattelun Ylen Perjantai-ohjelmassa. Hakanen on perehtynyt hyvin hammaslääkärien työhyvinvointiin. Hän muun muassa tunnistaa toimimattomat (potilas)tietojärjestelmät työuupumuksen riskitekijöiksi. Nuoria hän puhuttelee valoisasti. Työura saa olla monipolkuinen ja siinä voi antaa sattumallekin sijaa: erikoistumista tai väikkärityötä ei tarvitse päättää juuri nyt, käyskentely urapolun laidoilla voi tuoda hyvän lopputuloksen ja onnellisen elämän.
 
– Työuran aikana ehtii tapahtumaan monia asioita, hyviä ja ehkä vähän huonojakin. Kaikkia valintoja ei tarvitse tehdä juuri tässä ja
nyt.

*) Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen tiivis määritelmä työuupumukselle.

Perjantai-ohjelma katsottavissa Yle Areenasta toistaiseksi. 25.10.2019 esitetyssä ohjelmassa Jari Hakasen haastattelu alkaa 28. minuutin kohdalta.