Kesäkuussa julkaistu juurihoidon Käypä hoito -suositus on yhdeksäs Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian yhteinen hoitosuositus hammaslääketieteen alalla. Käypä hoito -suosituksia tehdään auttamaan kliinikkoa arjen valinnoissa ja toimenpiteissä.
Näyttö perustuu ennen kaikkea kliinisiin potilastutkimuksiin ja pohjautuu ns. PICO-analyysiin (patient group, intervention, control, outcome), eli kontrolloituihin tutkimuksiin joissa verrataan uutta tai vaihtoehtoista hoitomuotoa yleisesti käytettyyn hoitoon. Vaikka tällaiseen näyttöön perustuvat kansalliset ja kansainväliset hoitokatsaukset ovatkin yleisiä, suomalaisilla Käypä hoito -suosituksilla on kliinikon kannalta yksi merkittävä etu: niissä pyritään antamaan hoito-ohjeita myös silloin, kun vertailevia kliinisiä tutkimuksia on vähän tai niiden tulokset ovat ristiriitaisia. Tällöin suositus perustuu viime kädessä alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän näkemykseen hyvästä hoidosta. Suosituksessa myös kuvataan näytönaste sen vahvuuden mukaan, joka voi yksittäisen menetelmän kohdalla vaihdella erittäin vahvasta tutkimuksellisesta näytöstä pääosin kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen nojaavaan suositukseen.
JUURIHOIDON KÄYPÄ HOITO -suosituksen valmistelu tarjosi minulle työryhmän puheenjohtajana useita positiivisia yllätyksiä. Ensinnäkin näytönasteen laatu yllätti monessa kohdin iloisesti. Koko ajan yleistyvien meta-analyysien avulla kyetään kokoamaan yhteen sirpaleista tutkimustietoa ja siten luomaan selkeämpi ja varmempi kokonaisnäkemys yksittäisen toimenpiteen tai menetelmän hyödystä. Lisäksi valtavilla elektronisilla potilasaineistoilla tehtävien tutkimusten avulla saavutetaan skaalaetua, jonka avulla esim. yksittäisten toimijoiden mahdolliset lopputulosta vääristävät käytänteet eivät saa liian suurta painoarvoa lopputuloksessa. Esimerkiksi kofferdam-suojauksen käyttösuosituksen yhtenä perusteena on tutkimus, jossa selvitettiin kofferdamin käytöstä saatavaa hyötyä yli 500 000 hampaan juurihoidossa.
Toinen erittäin positiivinen yllätys oli suosituksen valmistelun aikana ja sen valmistuttua tullut palautteen määrä. Suositusta kohtaan osoitettu positiivinen mielenkiinto ja arviointikierroksella saatu rakentavan ja kannustavan palautteen määrä osoittaa, että juurihoidon Käypä hoito -suositukselle koetaan olleen tarvetta. Samalla se kertoo suomalaisten hammaslääkäreiden halusta tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
JUURIHOIDOISSA ONKIN, niin meillä kuin muuallakin, parantamisen varaa. Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että apikaalista parodontiittia esiintyy juurihoidetuissa hampaissa varsin usein etenkin silloin, kun juurihoidon tekninen laatu röntgenkuvista arvioituna ei ole optimaalinen (Huumonen S, Suominen AL, Vehkalahti MM. Prevalence of apical periodontitis in root filled teeth: findings from a nationwide survey in Finland. Int Endod J. Julkaistu verkossa 25.2.2016. doi: 10.1111/iej.12625).
Juurihoidon tekninen laatu ei kuitenkaan ole ainoa huomioitava seikka arvioitaessa hoidon ennustetta. Restoratiivisella hoidolla näyttää olevan vähintäänkin yhtä suuri merkitys hoidon ennusteelle, ja oikea potilasvalinta on juurihoidossakin onnistumisen edellytys. Toivottomien hampaiden hoito on turhaa, mutta silloin kun hoito on indikoitua, on se syytä tehdä niin hyvin kuin mahdollista. Hoitovaihtoehtoja mietittäessä on syytä pohtia myös vaihtoehtoisten hoitojen etuja ja haittoja ja punnita niitä ei vain yksittäisen hampaan vaan hampaiston ja kyseisen potilaan purentaelimen ja yleisterveyden kannalta.
Juurihoito kannattaa – ennen kaikkea juurihoito ja sen jälkeinen restoratiivinen hoito kannattaa tehdä hyvin. Työryhmämme puolesta toivonkin että juurihoidon Käypä hoito -suositus auttaa kollegoita jokapäiväisessä työssään.
Leo Tjäderhane
Professori
Suu- ja leukasairauksien osasto, HY ja HUS
Suun terveyden tutkimusyksikkö ja Medical Research Center, OY ja OYS