Hammaslääkäri

Keskiviikko 25.11.2020

Kahden aikakauden päätös

21.2.2020
Annariitta Kottonen

Käsittelin Hammaslääkärilehden viime vuoden numeron 12 pääuutisjutussa ja pääkirjoituksessa kaksijakoisin tuntein hammaslääkärien tuoreimman työhyvinvointitutkimuksen tuloksia. Kun toisaalta hammaslääkärit ovat entistäkin kuormittuneempia, on hammaslääkärien työssä toisaalta edelleen selkeästi enemmän hyvinvointia tukevia voimavaroja kuin pahoinvointia tuottavia vaatimuksia. Jotta tilanne paranisi, on siis paitsi vähennettävä kuormitustekijöitä myös vaalittava ja edistettävä voimavaroja.

Paljolti kyse on johtamisesta. Hyvää johtamista tarvitaan organisaation kaikilla tasoilla. Julkisella sektorilla se tarkoittaa myös luottamushenkilötasoa, jossa resurssipäätökset tehdään. Kaikilla päätöksillä on aina seurauksia, joiden arviointi kuuluu hyvään johtamiseen.

Hammaslääkäriliitto on sote-uudistuksen joka vaiheessa painottanut, että suun terveydenhuoltoon välttämättä tarvitaan lisää resursseja. Niitä odotellessa hyvän johtamisen vaateet entisestään korostuvat – niukoillakin resursseilla voidaan toimia paremmin tai huonommin. Hammaslääkäriliitto onkin muun muassa suunnittelemassa johtamisen ja esimiestyön avuksi opasta hammaslääkärintyön voimavarojen vahvistamiseksi ja työuupumusoireilun vähentämiseksi. Opas sisältäisi hammaslääkärin työhön sovellettuja tutkittuun tietoon perustuvia käytännön vinkkejä – pureutuuhan vuonna 2003 käynnistynyt Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa -tutkimussarja kansainvälisestikin ainutlaatuisella tavalla hammaslääkärien työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.

Kirjoitin aiemmin, että työntekijöiden pitää myös itse johtaa itseään – omilla valinnoilla on merkitystä. Oma valintani on Suomen Hammaslääkärilehden päätoimittajan tehtävästä luopuminen. Tässäkin tunteet ovat kaksijakoiset, päätös luopua mielenkiintoisesta työstä on vaikea. Mutta kun sinänsä antoisa ja mieluinen työ muuttuu päivästä toiseen selviytymiseksi, on jotain pielessä; vaikka työni ja työyhteisöni tarjoavat paljon voimavaroja, eivät ne enää riitä peittoamaan vuosien pikkuhiljaa kertynyttä kuormitusta. Työtä on tuunattava. Niinpä työni Hammaslääkäriliitossa jatkuu, mutta aikakauteni tämän lehden päätoimittajana on ohi.

Samalla päättyy Hammaslääkärilehden perustamisesta vuonna 1954 alkanut aikakausi, jolloin lehden päätoimittajan tehtävää on hoitanut hammaslääkäri. Lehtemme pääsee osaavan journalistin käsiin Heli Mikkolan ottaessa vetovastuun. Lääkärilehden toimituspäällikön tehtävästä Hammaslääkärilehteen siirtyvä Mikkola on pitkän linjan tiedejournalisti, tuntee terveydenhuoltoalan ja on kokenut toimituksen esimies. Lisää hänestä voi lukea tämän lehden sivulta 57.

Hammaslääkärilehden tieteellisenä päätoimittajana jatkava Mataleena Parikka on aktiivisesti lähtenyt kehittämään Hammaslääkärilehden tiedesisältöjä. Kun siihen lisätään Heli Mikkolan mukanaan tuoma ammattitaito ja kehittämisideat sekä toimituksen muun henkilöstön osaaminen ja sitoutuneisuus, näyttää Hammaslääkärilehden tulevaisuus lukijoidemme palvelijana valoisalta.


Kymmenen vuotta Hammaslääkärilehden päätoimittajana on ollut huikea mahdollisuus suun terveydenhuollon ja hammaslääketieteen seuraamiseen aitiopaikalta. Eikä se tähän lopu. Vaikka tuleva toimenkuvani ei tätä kirjoittaessa vielä olekaan täysin selvillä, tulen tuunatussakin työssäni työskentelemään suun terveydenhuollon ja kollegakunnan hyväksi. Seuraavaksi näköpiirissä on hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen hyödyntämiseen liittyviä tehtäviä. Myös viestintään ja Hammaslääkärilehteen liittyvät tehtävät kuulunevat edelleen toimenkuvaan.

Kiitän lämpimästi siitä hyvästä palautteesta, jota lehtemme on vuosien mittaan lukijoilta saanut. Hammaslääkärilehti on tutkitusti tarkkaan luettu lehti – lukekaa jatkossakin!