Uutiset

DenttariKesäkandin salaiset päiväkirjat

27.8.2021Hanna Malinen

Neljännen opiskeluvuoden jälkeen minulla oli kuntaluvat taskussa sekä elämä ja kandikesä edessä. Vaikka kandikesää odotti tuolloin varsin innoissaan, niin innostuksen lisäksi ilmassa oli myös varsin toisenlaisia tuntemuksia.

Jännitti ja välillä myös suorastaan pelotti, onko oma taitotaso niin käytännön kuin teoriankin puolesta riittävä. Lisäksi koronan takia menetetyn klinikka-ajan vuoksi omat kliinisten suoritteiden määrät eivät olleet aivan suunnattoman suuria.

Myös aikataulut ja niissä pysyminen jännittivät aika lailla. Töissä ei voikaan käyttää yhden täytteen tekemiseen lähes puolta päivää, niin kuin opetusklinikassa. Mielessäni vilisivät kauhukuvat siitä, kuinka olen koko ajan toista tuntia myöhässä enkä ikinä ehdi syödä edes lounasta.

Viimein koitti kuitenkin se päivä, jolloin aloitin työt Viitasaaren terveyskeskuksessa. Ensimmäiset päivät sujuivat lähinnä tarkastusten ja lohkeamien parissa, ja aikataulukin oli onneksi sen verran väljä, että lounaallekin ennätti suurimmaksi osaksi ihan hyvin. Uuteen työrytmiin ja vastuuseen totuttelu tuntui kieltämättä varsin raskaalta. Yhtäkkiä statuksia ja paikkauksen välivaiheita ei tarkastanutkaan kukaan, vaan ihan itse piti osata katsoa, onko se matriisi nyt tiivis vai ei.

Myös kirjaamisen määrä tuntui kasvavan lähes eksponentiaalisesti, kun potilaita kävi vain yhden sijaan useampi. Paperitöitä tulikin useana työpäivänä tehtyä vielä varsinaisen työajan loputtua.

Jos klinikassa tuli podettua erilaisia epävarmuuden tunteita, niin ne eivät valitettavasti jättäneet rauhaan kesätöissäkään. Välillä mietitytti melko paljonkin, onko nyt varmasti huomannut kaikki hoitoa vaativat kariesvauriot ja ovatko omat täytteet nyt varmasti hyviä. Oli kuitenkin lohdullista huomata, että yksin ei todellakaan tarvinnut pärjätä ja apua ja neuvoja sai aina tarpeen tullen matalalla kynnyksellä, niin kariesdiagnostiikassa, temppuilevan matriisin kanssa kuin poistoissakin.

Vaikeiden hetkien lisäksi kandikesänä sai onneksi roppakaupalla myös onnistumisen kokemuksia. Onnistuneet toimenpiteet ja kesän aikana huomattu kehitys kieltämättä lämmittivät mieltä. Ylivoimaisesti parhaimmalta tuntui kuitenkin potilailta saatu kiitos ja palaute hyvästä hoidosta, sillä potilaita vartenhan tätä työtä tehdään.

Kaiken kaikkiaan kandikesä oli todella hyvä kokemus. Sain lisää rutiinia ja toistoja perusasioihin ja hieman myös kosketusta särkypäivystykseen sekä vaativampiin toimenpiteisiin. Töiden jälkeen on hieman väsynyt mutta hyvä mieli lähteä kohti viimeistä vuotta imemään kaikki mahdollinen saatavissa oleva oppi koulusta. Kandikesän aikana huomasi oman keskeneräisyytensä harvinaisen selvästi, mutta samalla kuitenkin luottamus omiin taitoihin kasvoi. Kasvoin paljon ammatillisesti ja ihmisenä sekä sain käsitystä siitä, millainen hammaslääkäri haluan tulevaisuudessa olla.

Hanna Malinen
Kirjoittaja on viidennen vuosikurssin denttari Kuopiosta

Denttari, Hammaslääkärilehti 9/2021

Lue myös
Etsitkö näitä?