Hammaslääkäri

Keskiviikko 28.10.2020

Kognitiivinen ergonomia löytyi pikkukaupungista

31.1.2020
Anni Temonen

Häiritsisikö Sinua, jos pitkin työpäivää joku avaisi työhuoneen oven ja sammuttaisi katossa olevat valot kesken porailun?  

Valojen sammuttelu tuli mieleen eräänä lauantaina, kun olin lopettelemassa jononpurkua keskellä hiljaista pikkukaupunkia, jossa aina silloin tällöin käyn. Potilaat oli hoidettu, yhtä mandibulaarikanavaa oli varottu hartaasti ja steriilipakkauksia avattu niin runsain määrin, että paikalle soitettiin siistijöitä. Päivä oli ollut täysi ja tauot tavanomaiset, mutta silti työskentely tässä hoitolassa tuntui heittämällä kaikkein helpoimmalta viikkokausiin. Syynä onnistuneelle päivälle oli jälleen kerran vastaanoton erinomainen kognitiivinen ergonomia.

Jos joku tulisi tuon tuostakin hammaslääkärin huoneeseen ja sammuttaisi valot, potilaan hoitoon tulisi vähintään monta keskeytystä ja pahimmillaan vakava vaaratilanne. Tämä ymmärretään niin hyvin, että huoneesta apex-mittaria lainaamaan tullut ja vahingossa valot sammuttanut hoitaja napsauttaa ne kiireesti takaisin pahoittelujen kera. Kognitiivisen ergonomian kannalta valot sammuvat kuitenkin myös silloin, kun hammaslääkärin huomio irrotetaan työtehtävästä keskeytyksinä, poikkeuksina tai olosuhteiden muutoksina.  

Kaikkialla on opittu tekemään työtä fyysisten rasitusvammojen välttämiseksi. Kognitiivinen ergonomia on uudempi asia, ja sen puute vahingoittaa nyt monen nuoren lääkärin työkykyä samoin kuin tippuvat kattotiilet aiemmin kypärättömiä raksamiehiä. Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa sujuvaa aivotyötä, jossa aivot eivät kuormitu liian paljon. Mutta kuinka asiaan uskaltaisi puuttua?

Yksin kognitiivista ergonomiaa ei tarvitse miettiä. Parasta osaamista on Työterveyslaitoksella, jossa ihan oikeasti tiedetään, millaista kognitiivista suojaa hammaslääkäri tarvitsee sen oranssin valokovetussuojan lisäksi. Erilaisista kuormitustekijöistä on tehty hyvää tutkimusta ja matemaattisia laskelmiakin, joilla asiaa voi viedä eteenpäin omalle työnantajallekin: esimerkiksi puhehäly kirjaavan hammaslääkärin taustalla heikentää suoritusta kymmenen prosenttia. Hyvä keskeyttämiskulttuuri on oma suosikkini: ”Kun menet työkaverin ovelle tai työpisteelle, anna hänelle aikaa reagoida ja odota hetki. Puolikin minuuttia voi riittää siihen, että hän saa meneillään olevan hommansa vaiheeseen, josta on hyvä jatkaa”, TTL:n verkkojulkaisu opastaa. Jos näin helposti saadaan työstä kivempaa ja tuottavampaa, olen mukana!

Pikkukaupungin postinumerossa 88900 kognitiivinen ergonomia toteutuu jo muutamalla yksinkertaisella periaatteella. Työhuone, instrumentit ja tietojärjestelmä ovat minulle joka kerta samat. Käsidesi löytyy aina käsienpesualtaan yläpuolelta, vasemmalta puolen. Potilastyölle annetaan rauha, ja kiireettömistä asioista kysytään vasta tauolla tai viestinä. Lisäksi potilaat saavat ajan toimenpiteeseen niin lyhyen ajan päähän, että vastaanotolle saapuessaan potilaan hampaan juurenkehitys on yhä turvalliseksi katsottu R ¾, eikä tarvetta hoitosuunnitelman muutokselle ole.

Kannustavia ja suuresti käyttökelpoisia apuja kognitiivisen ergonomian parantamiseen löytyy Työterveyslaitoksen julkaisemasta Työpiste-verkkolehdestä. Jo verkkolehden sivujen avaaminen – ilman, että lukisi yhtään juttua – saa ymmärtämään millaista kognitiivinen ergonomia parhaimmillaan on: verkkojulkaisun ulkoasu on yksi käyttäjäystävällisimmistä koskaan näkemistäni. Kaikki turha puuttuu, mutta asiaa on silti paljon ja kaiken löytää helposti. Melkein uskallan vakuuttaa, että Työpisteen lukeminen lataa akkuja.

Nuoren hammaslääkärin paremman työelämän puolesta kannattaa siis käydä vakiovierailulla osoitteessa www.ttl.fi/tyopiste.