Hammaslääkäri

Keskiviikko 25.11.2020

Koronavirusepidemia iskee jälleen

21.2.2020
Jukka H. Meurman

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva keuhkokuumetta aiheuttava uusi koronavirusinfektio on tätä kirjoittaessani (22.1.2020) hyvin ajankohtainen mediassa. Se on levinnyt seuraavasti: Ensimmäiset tapaukset havaittiin Wuhanissa joulukuussa 2019. Tammikuun 7. kyseinen virus identifioitiin ja nimettiin: 2019-nCoV. 11.1. sairastuneita oli Wuhanissa 41 henkilöä, joista yksi kuoli. Tammikuun 16. ilmeni ensimmäinen tapaus Japanissa (ko. henkilö oli palannut matkalta Wuhanista), 20.1. sairastuneita todettiin Thaimaassa ja Etelä-Koreassa, ja tammikuun 22. ensimmäinen verifioitu tapaus havaittiin Yhdysvalloissa.

Samana päivänä ilmoitettiin, että Kiinassa on todettu 278 sairaustapausta, joista 6 on kuollut; sairastuneista 51 on kriittisessä tilassa. Hammaslääkärilehden ilmestymisen aikaan luvut ovat varmasti jo aivan toista luokkaa.

2019-nCoV:n alkulähde paikallistettiin Wuhanin kalamarkkinoille, mutta 20.1. Kiinan terveysviranomaiset totesivat, että todistetusti virus nyt jo tarttuu ihmisestä toiseen. Tämä havainto käynnisti mm. lentomatkustajien kuumemittaukset kuten aikoinaan sars-epidemian aikaan 2000-luvun alussa. Sars on myös koronaviruksen aiheuttama tauti.

Saksan infektiotutkimuksen keskus ilmoitti 16.1. kehittäneensä 2019-CoV:n identifioimiseksi diagnostisen testin, jonka WHO on hyväksynyt ja jota se suosittelee käytettäväksi. Tätä kirjoittaessani WHO:n asiantuntijat olivat koolla hätäkokouksessa pohtimassa, josko maailmanlaajuinen epidemiavaroitus on annettava. Viruslaboratoriot kaikkialla maailmassa työskentelevät kuumeisesti rokotteen kehittämiseksi tätä uutta infektioagenttia vastaan.

Kaiken edellä olevan kirjoitin siis muistiin WHO:n tietokantoja lukiessani 2019-CoV-epidemian alkumetreillä (www.who.int/china/news/). Tämä on mielestäni kuin jännityskertomus, joka havainnollistaa ihmiskunnan haavoittuvuuden uusien infektioiden ilmaantuessa.

Toisaalta on hämmästyttävää se tehokkuus ja nopeus, millä terveysviranomaiset globaalissa järjestelmässämme pääsivät heti kärryille, mistä on kysymys. Ei siis mennyt montakaan päivää ensimmäisestä sairaustapauksesta, kun kyseinen infektioagenssi oli identifioitu ja diagnostinen testi sen toteamiseksi aikaansaatu.

Lähikuukaudet näyttävät, miten 2019-CoV-epidemia kehittyy ja saadaanko se maailmanlaajuisesti kuriin – ja tarvitseeko asiaan palata tämänkin lehden sivuilla. Muistutan kuitenkin, että suun terveydenhuollossa työskentelemme jatkuvassa mikrobipilvessä!