Hammaslääkäri

Tiistai 18.02.2020

Kurkistus kristallipalloon

30.9.2016
Annariitta Kottonen

Jos sote-uudistuksen perustavoitteet – hyvinvoivat ihmiset, sujuvat palvelut ja kestävä talous – toteutuvat, niin mitä uudistus hammaslääkärien työn näkökulmasta merkitsee? Näitä skenaarioita on Hammaslääkäriliitossa pohdittu.

Monenlaista muutosta on odotettavissa, mutta perusta pysyy: hammaslääkärin työtä ja laaja-alaista osaamista tarvitaan. Hammas- ja suusairauksien hoidon tarve kasvaa, kun paitsi väestömäärä kasvaa, väestö myös ikääntyy hampaallisena. Samalla vaativaa osaamista edellyttävien hoitojen määrä lisääntyy.

Mikä sitten muuttuu? Ainakin terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkärien työnantaja vaihtuu, kun henkilöstö siirtyy kunnasta maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen – kukaties yhtiön toiminta muuttuu yksityisomisteiseksi. Osalla hammaslääkäreistä myös työpaikka vaihtuu.

Yhä useampi yksityishammaslääkäri työskentelee jonkin ison yrityksen palveluksessa, ja pienten yksityisvastaanottojen määrä vähenee. Osa tuotannosta jäänee puhtaaksi yksityiseksi toiminnaksi eli potilas maksaa sen kokonaan itse.

Uusia toimintatapoja, työnjakomalleja ja toiminnanohjausjärjestelmiä otetaan käyttöön ja toiminnan laatua ja tehokkuutta seurataan nykyistä enemmän kaikilla sektoreilla.

Kaikkea ei kristallipallo kuitenkaan näytä. Voiko enää työskennellä samaan aikaan julkisella ja yksityisellä sektorilla? Monelle kollegalle se on tuonut kaivattua vaihtelua. Siirtyykö nykyistä suurempi osa palvelutuotannosta yksityissektorin toiminnaksi kilpailun tai kilpailutuksen ja uuden lainsäädännön seurauksena? Jääkö osa suun terveydenhuollosta julkisen tuen ulkopuolelle käyden liian kalliiksi potilaalle, mikä vähentäisi palvelujen kysyntää. Hoidon tarvettahan piisaa, mutta jos palvelujen kysyntä vähenee, vähenee myös hammaslääkärityön tarve. Samalla rusentuisivat koko uudistuksen tavoitteet.

Annariitta Kottonen