Hammaslääkäri

Keskiviikko 20.11.2019

Lääkärikartelli valmistautuu maakunta- ja soteuudistukseen

11.12.2017
Marjo Parkkila-Harju & Sirpa Tilander & Päivi Lahti

Lääkärisopimus on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien edunvalvonnan perusta. Liittojen muodostamalla Lääkärikartellilla on ollut itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksen ehdoista KT Kuntatyönantajien kanssa jo 1990-luvulta alkaen. Lääkärikartellin sisäinen yhteistyö on tärkeää monin tavoin, erityisesti nyt.

Maakunta- ja soteuudistus koskettaa noin 16 700 Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa jäsentämme. Uudistus vaikuttaa heistä jokaiseen. Uudessa järjestelmässä voivat muuttua työnantajan lisäksi niin työn tekemisen reunaehdot, ammattilaisten välinen työnjako kuin johtaminenkin.

Meille kaikille on tärkeää ammattilaisten riittävä autonomia ja mahdollisuus tehdä työmme hyvin potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Tämä edellyttää osaavia ja
substanssin tuntevia johtajia. Henkilökunnan on oltava muutoksessa mukana. Luottamusmiehillämme on valmisteluvaiheessa erittäin tärkeä rooli.

Pääsopimusta uudistetaan KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen kesken. Neuvottelut käytäneen ensi vuonna liittokierroksen jälkeen. Jatkossa sopimukset jakaantuvat kunta-, maakunta- ja yritysjaoksen kesken. Lääkärisopimus tullee maakuntajaokseen ja yritysjaokseen. Sopimusrakennetta jaosten sisällä joudutaan osin muuttamaan. Lääkärisopimuksen itsenäisyys ei ole uhattuna, mutta moni muu asia on vielä epävarma.

Lääkärikartellin tavoitteena on saada Lääkärisopimusta sovellettua jatkossa myös julkisomisteisiin yhtiömuotoisiin toimijoihin. Yhtiöillä on mahdollisuus valita soveltamansa työehtosopimus. Lääkärisopimuksen uudistustyötä tehdään niin, että siitä tulisi houkutteleva kaiken muotoisille toimijoille. Työntekijöiden sujuvat siirtymiset tulee varmistaa eri yksiköiden kesken.

Yksityissektorilla tilanne on hyvin vaihteleva. Ammatinharjoittajien itsenäisyys on ollut pitkään liukumassa kohti työsuhteen määräyksiä, mutta osittain yrittäjäriskillä. Työsopimussuhteisten määrä kasvaa edelleen.

Yksityissektorin työsopimusneuvottelut ovat tiukentuneet työnantajan ja työntekijöiden välillä. Aiemmat viittaukset yleisten määräysten osalta terveyspalvelualan työehtosopimukseen ovat selvästi vähentyneet, ja työehdot ylittävät yhä harvemmin lakisääteisen minimitason. Sopimusehtoihin perehtyminen on erittäin tärkeää, ja on syytä kysyä epäselvistä asioista omasta liitosta ennen työsopimuksen hyväksymistä.

Tulisiko yksityissektorille olla oma työehtosopimus? Keskustelut sopimusoikeudesta on jo avattu. Kaikki eivät kollektiivisopimusta kaipaa, mutta kasvava määrä jäseniämme toivoo yhteistä sopimuspohjaa. Jos halutaan aidosti neuvottelupöytään, asian suhteen ei pidä viivytellä. Tulevassa uudistuksessa osa nykyisistä julkisista toimijoista siirtyy yksityisen työnantajan palvelukseen. Olemassa oleva työehtosopimus helpottaisi muutosta niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta.

Maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon tulee säilyä itsenäisenä yksikkönä maakuntien hallinnossa tai sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto on osa kansanterveystyötä ja sen tavoitteena on turvata ihmisten ja eläinten hyvinvointi ja terveys. Tämän vuoksi perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon välisen yhteyden pitäisi olla suora ja luonteva. Ennaltaehkäisevän kansanterveystyön mahdollisuudet tulee varmistaa niin lääkärien, hammaslääkärien kuin eläinlääkärienkin työssä.

Tuloksekas edunvalvonta vaatii joukkovoimaa. Lääkärikartelli tekee laajapohjaista edunvalvontaa kaikille liittojensa edustamille jäsenille tavoitteena työssään tyytyväinen ammattilainen.

Marjo Parkkila-Harju
Lääkäriliiton puheenjohtaja

Sirpa Tilander
Hammaslääkäriliiton
puheenjohtaja

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton
puheenjohtaja