Hammaslääkäri

Tiistai 29.09.2020

Masennus aiheuttaa ongelmia myös suunterveyteen

21.8.2017
Jukka H. Meurman

Alkukesästä satuin lukemaan Lundbeck-lääketehtaan kustantaman tiedotteen masennuspotilaista. Siihen liittyi diagnostisia kaavioita, joista itsediagnosoin heti yhtä sun toista!

Esimerkiksi tarkkaavaisuus, psykomotorinen nopeus, muisti ja toiminnanohjaus saivat kaikki omia pisteitään, kuten esimerkiksi kysymykset "onko sinulla vaikeuksia katsoa TV-ohjelmia" (katson harvoin TV-ohjelmia), "ovatko aivot sumussa" (ajoittain voivat hyvinkin olla), "unohteletko asioita" (unohtelen), "onko sinulla vaikeuksia tehdä päätöksiä" (tästä selvisin puhtain paperein).

Vakavasti puhuen masennus on todella suuri kansanterveydellinen ongelma. Elinikäinen esiintyvyys on 15 %, ja se on naisilla tavallisempaa kuin miehillä. Depression uusiutuminen on jopa 20 %:n luokkaa, ja vaikeaan masennukseen liittyy huomattava itsemurhan riski.

Vuoden 2016 sairaustilastojen mukaan maassamme työkyvyttömyyseläkkeellä olevista 40 % oli työkyvyttömiä mielenterveydellisistä syistä. Depressiodiagnoosilla myönnettyjen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Moniin somaattisiin sairauksiin liittyy masennusoireita. Mainittakoon Parkinsonin tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, fibromyalgia. Mutta melkeinpä mihin tahansa vaikeaan sairauteen kuten diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja syöpään liittyy masennusoireita.

Depressioon sinänsä voi liittyä monia häiriöitä ja somatisaatioita, jolloin potilas hakee pahalle ololleen hyväksyttävää selitystä. Tällaiset potilaat ovat valitettavan usein varsin hoitoresistenttejä eivätkä esimerkiksi halua psykiatriseen konsultaatioon. Depression hoito perustuu paitsi lääkitykseen myös psykoterapiaan. Vaikeimmissa tapauksissa käytetään edelleen sähköhoitoa.

Suu- ja hammasterveyden kannalta masennus aiheuttaa omat ongelmansa. Tauti sinänsä kuivaa suuta, ja depressiolääkkeet voivat aiheuttaa hyvinkin hankalaa hyposalivaatiota (Uher ym. Br J Psychiatry 2009; 195: 202). Alakulo ja masennus vievät potilaan jäljellä olevaa mielenkiintoa pois oman terveyden vaalimisesta, jolloin myös suuhygienian ylläpitäminen tulee helposti laiminlyödyksi. 

Esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa ruotsalaistutkimuksessa potilailla, jotka eivät käyneet säännöllisessä hammashoidossa, oli merkitsevästi enemmän depressiivisiä oireita verrattuna säännöllisesti hoidossa käyviin potilaisiin (Bernson ym. Eur J Oral Sci 2013; 121: 270).

Hoitotilanteessa on syytä palauttaa mieliin depressiolääkkeisiin liittyvät interaktiot. Terveysportin tietokannat siis ahkeraan käyttöön ennen masennuspotilaan hammashoidon aloittamista.

J H Meurman
Jukka.Meurman@Helsinki.Fi