Hammaslääkäri

Maanantai 13.07.2020

Meissä kaikissa asuu pieni Neanderthal

1.6.2018
Jukka H. Meurman

Ruotsalainen evoluutiogeneetikko Svante Pääbo konstruoi ensimmäisenä neanderthalin ihmisen luista eristetystä DNA:sta koko kaukaisen sukulaisemme genomin. Myöhemmin hänen Max Planck Instituutissa Leipzigissa toimiva tutkimusryhmänsä osoitti, että neanderthalin ja nykyihmisen välillä oli ollut suhteita ja että meidän itse kunkin genomissa on useita neanderthalilaisilta perittyjä geenejä.

Hiljattain Pääbon ryhmä tutki 39 000–47 000 vuotta sitten eläneiden ns. myöhäis-neanderthalilaisten jäännöksiä todeten, että kontaktit nykyihmisten kanssa ovat todennäköisesti tapahtuneet Kaukasuksessa ja kautta Euroopan jopa 70 000 vuotta sitten. Niihin aikoihin nykyihmisen ajatellaan vähitellen saapuneen Afrikasta Eurooppaan (Hajdinjak ym. Nature.com/articles/nature26151).

On mielenkiintoista, että näiden kahden ihmislajin risteytymistä tapahtui vain pohjoisella pallonpuoliskolla, sillä Saharan eteläpuolella asuvilta ei ole löydetty neanderthalin geenejä.

Professori Petter Portin siteerasi 2017 Hammaslääkärilehden artikkelissa tutkimusta, jossa kuvailtiin, kuinka neanderthalin ihmisten hampaista voidaan vetää johtopäätöksiä heidän ravintotottumuksistaan (ks. Weyrich ym. Nature 2017; 544: 357).

Svante Pääbon tutkimista em. myöhäis-neanderthalilaisilta löytyi nimittäin hampaita, joissa oli jäämiä hammaskivestä. Sitä analysoimalla tutkijat pääsivät kärryille, mitä nämä ihmiset olivat syöneet. Kuten nykyisinkin, ruokavalio vaihteli riippuen siitä, missä päin Eurooppaa asuttiin. Mutta niin liha kuin kasvikset tuntuivat kelpaavan.

Neanderthalin ihmisten ulkonäkö on kiihottanut mielikuvitusta siitä alkaen, kun ensimmäiset havainnot heistä tehtiin vuonna 1829. Nykyajan geneettiset tutkimukset osoittavat, että he ovat mahdollisesti olleet punatukkaisia ja luulöytöjen perusteella nykyihmistä rotevampia ja lyhytjalkaisempia.

Heidän pääkoppansa on kuitenkin ollut suhteessa pienempi, joten kenties nykyihmisen suuremmat aivot selittävät, miksi meidän lajimme vähitellen nousi valtaan, ja neanderthalilaiset kuolivat sukupuuttoon – arvioiden mukaan noin 41 000–39 000 vuotta sitten – vaikka osasivatkin valmistaa ja käyttää työkaluja ja aseita sekä hyödyntää tulta. Mutta yhteiseloa kesti ainakin 5 000 vuotta, joten ei ole ihme, että charmikkaat neanderthal-herrat ja viehättävät leidit kiinnostivat Homo sapiensia – ja päin vastoin.

Lääke & tiede