Poikkeustilanne on lisännyt kollegojen yhteydenpitoa entisestään. Olen saanut yksityishammaslääkäreiltä viestejä kahdesta päivänpolttavasta aiheesta.
Koronakriisitilanteessa liitolta on toivottu tukea ja ohjeistusta, ja samalla toiminnanjohtajan vaihtuminen on nostanut esiin huolen edunvalvonnan painopisteistä. Mitä liitto tekee? Ajaako liitto myös yksityishammaslääkärien etuja?
Yksityisvastaanotoilla toiminta käynnistettiin jo ennen kesää yhtä nopeasti kuin se keväällä ajettiin alas. Viranomaisen selkeä viesti siitä, että suun terveydenhuoltoon hoitoon tuleminen on turvallista, oli tervetullut. Edeltävä epäselvä tilanne tuntuikin kohtuuttomalta. Siinä missä viranomainen miettii, että sitovien ohjeiden antaminen on vaikeaa, vastaanotolla pienenkin toimijan oli tehtävä koko toimintaansa koskevat päätökset vajavaisin tiedoin.
Toinen aalto kolkuttelee ovella, joten hammaslääkärien huolet eivät hälvene. Vastaanotoilla kannetaan edelleen huolta oikeista toimintatavoista, potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta sekä omasta ja työyhteisön toimeentulosta. Taas pohditaan, miten koronatilanteesta selvitään.
Vaikeisiin päätöksiin on kriisin aikana toivottu tukea sekä omalta liitolta että viranomaisilta. Toive tuli selvästi esiin myös yksityissektorin hammaslääkäreille keväällä tehdyssä jäsenkyselyssä. Liiton tehtäväksi muodostuikin alusta lähtien tiedon hankkiminen ja välittäminen. Hallituksen yksityissektorin edustajat ovat toimineet aktiivisina viestin välittäjinä vastaanottojen ja liiton toimijoiden välillä.
Hammaslääkärien huolta ja toivetta tarkemmista ohjeista välitettiin liitosta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Viesti oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että ministeriö ja THL järjestivät toukokuussa sarjan alueellisia yhteistyökokouksia, joihin kutsuttiin suun terveydenhuollon toimijat uraauurtavasti myös yksityissektorilta. Alueelliset tapaamiset olivat hyvä avaus julkisen ja yksityisen sektorin yhteiselle keskustelulle.
Toinen keskustelua ja yhteydenottoja tuottanut aihepiiri on kummunnut kevään aikana käydyistä Lääkärisopimuksen neuvotteluista; ovatko edunvalvonnan painopisteet tasapainossa liiton toiminnassa? On selvää, että yksityishammaslääkärien edunvalvonnalliset intressit eroavat julkisen sektorin hammaslääkärien tarpeista. Vaikka potilaan suunterveyden edistäminen on koko ammattikunnan tavoite, ovat ammatinharjoittamiseen liittyvät ongelmat, huolet ja kehitystarpeet hyvinkin erilaisia.
Koko jäsenistön edunvalvonnan onnistumisen takia on tärkeää, että liiton toimistossa ja hallituksessa on monipuolista osaamista erilaisista toimintaympäristöistä. Toisin kuin aiemmin, nyt molempien sektorien edunvalvonta on yhden toiminnanjohtajan johdettavana. Henna Virtomaan tehtävänä on koordinoida edunvalvonnan kokonaisuutta ja pitää huolta siitä, että liiton edunvalvonnan resurssit jakautuvat tasapuolisesti koko ammattikunnan kesken. Uudistus tehostaa varmasti edunvalvontaa molemmilla sektoreilla.
Liiton tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu yksityissektorin oman strategian laadinta. Tavoitteena on ollut ja on edelleen turvata yksityishammaslääkärien mahdollisuus toimia erilaisilla vastaanotoilla ja toimintamalleissa. Strategia on erityisen tärkeä nyt, kun
yksityissektorin perinteiset rakenteet ovat murroksessa.
Ei tarvitse ajatella, että yksityissektorin edut jäisivät liitossa jotenkin jalkoihin. Yksityishammaslääkärit ovat hallituksessa nimenomaan pitämässä esillä niitä seikkoja, jotka syksyn tulevissa neuvotteluissa ja kannanotoissa – olipa sitten kyse sote-uudistuksesta tai koronatilanteesta – vaikuttavat yksityissektorin kollegoihin. Edelleen, jos jokin asia askarruttaa, ole yhteydessä!