Uutiset

PääkirjoitusMitä on moderni hammaslääketieteen opetus?

16.6.2022Ritva Näpänkangas & Saara Kantola
hammaslaakarilehti_napankangas_ritva_kantola_saara_web

Viisi ja puoli vuotta yliopisto-opiskelua, 330 opintopistettä ja 8 910 tuntia opiskelijan työtä. Siinä ajassa opiskelijasta kuoriutuu työelämään valmis hammaslääkäri, joka pärjää työssään eri sektoreilla. Miten siinä onnistutaan?

Ensimmäiset kaksi vuotta opiskelijat opiskelevat prekliinisiä opintoja pääsääntöisesti lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Prekliinisen vaiheen jälkeen opiskelijat siirtyvät kliiniseen vaiheeseen opiskelemaan hammaslääketieteen opintoja, mikä on työntäyteinen, tiivis liitto teoriaa, fantom-/simulaatio-opetusta ja kliinistä potilasharjoittelua. Opetus sisältää opetussuunnitelman mukaisessa suhteessa eri erikoisalojen opintoja, jotka on suunnitelmallisesti jaoteltu eri lukuvuosille. Viimeisen puoli vuotta opiskelija viettää syventävässä käytännön harjoittelussa koulutusyksikön ulkopuolella työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Koulutuksessa tavoitetaan opiskelijan ammatillinen itsevarmuus, jolloin hänellä on riittävä tietotaito ja rohkeus tehdä työtä, mutta myös ymmärrys siitä, mihin hänen teoreettinen ja kliininen tietotaitonsa riittää.

Opettajat ja muu opetushenkilökunta kulkevat opiskelijan rinnalla koko koulutuksen ajan. Hammaslääkärin ammatti on toimenpidevaltainen ala, ja vaativien kädentaitojen harjoittelu vaatii opiskelijalta useita toistoja. Opettajat varmistavat riittävän osaamisen ja oikean toimintatavan yksilöllisesti erikseen jokaisen toimenpiteen ja opiskelijan kohdalla. Opetuksen pohjana ovat kaikilla Suomen neljällä koulutusyksiköllä kansalliset valmistuvan hammaslääkärin osaamistavoitteet, jotka pohjautuvat eurooppalaisen ADEE-järjestön (Association for Dental Education in Europe) osaamistavoitteisiin. Opettajat puolestaan määrittävät oman kontaktiopetuksensa osaamistavoitteet, suunnittelevat opetusmenetelmät ja arvioivat osaamisen tason. Tämä opetuksen linjakkuus tuo koulutukseen laatua, joka näkyy opiskelijan tuntemana varmuutena siitä, että hän on oppinut opintosuunnitelmassa luvatut ja työelämässä tarvittavat asiat.

Hammaslääketieteen opiskelijat valmistuvat oman alansa lääkäreiksi, joilla tulee olla riittävä tietotaito tutkia ja diagnosoida potilaan sairaudet sekä hoitaa ja ehkäistä niitä. Opettajalla on oltava aikaa ohjata opiskelijat oppimaan, mutta on oltava aikaa oppia myös itse. On vaikeaa ylläpitää laadukasta koulutusta, jos ei ole riittäviä olosuhteita tai riittävää opetusta. Hammaslääketieteen opiskelu maksaa, sillä opetus tapahtuu aidossa toimintaympäristössä ja kliininen harjoittelu tehdään potilashoidossa. Opiskelun aikana käytetään aitoja välineitä, materiaaleja ja ohjelmistoja jo fantom-/simulaatio-opetuksen aikana.

Opetustilat ja -välineet tarvitsevat huoltoa, päivittämistä ja uusimista. Hammaslääketiede kehittyy nopeasti ja opetuksen täytyy kehittyä sen mukana.
Hammaslääkärin tutkinto on luvanvarainen tutkinto, jolloin yliopistolla on vastuu kouluttaa laadullisesti niin hyviä ammattilaisia, että he pääsevät puuttumaan toiseen ihmiseen. Lääkäriyttä ei voi oppia pelkästään kirjoista lukemalla tai videoita katsomalla, sitä oppii vain vuorovaikutuksessa kollegan, opettajan ja potilaan kanssa.

Ritva Näpänkangas
Dosentti, EHL
HLL tutkinto-ohjelmavastaava, Oulun yliopisto
(kuvassa oikealla)

Saara Kantola
HLT, EHL
palveluesimies, opetushammashoitola,
Oulun kaupunki

Lue myös
Etsitkö näitä?