Hammaslääkäri

Tiistai 29.09.2020

Musiikki rauhoittaa potilasta: tutkimus vahvistaa vanhan käytännön

9.12.2016
Jukka H. Meurman

Moni kollega on iät ja ajat tarjonnut potilailleen musiikkia kuunneltavaksi hoitotoimenpiteen aikana, minkä on ajateltu rauhoittavan erityisesti pelkopotilaita. Nyt asian oikeutus on tieteellisesti todistettu. Japanilaistutkijat ovat julkaisseet huolellisesti toteutetun, satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen aiheesta (Miyata et al. JDR Clin Translat Res 2016; 1: 153).

Tutkijat monitoroivat ja analysoivat sydämentoimintaa sekä subjektiivista jännitystilaa 86 aikuispotilaalla, jotka tulivat iv-sedaatiossa ja paikallispuudutuksessa tehtävään impaktoituneen hampaan poistoleikkaukseen. Ennen tutkimuksen aloittamista kunkin potilaan pelkostatus kartoitettiin VAS-asteikon avulla ja heidät satunnaistettiin eri interventioryhmiin.

Potilaat saivat sitten kuunnellakseen erityyppistä musiikkia, joko rauhoittavaa tai vähemmän rauhoittavaa, määrätyn asetelman mukaisesti. Lopuksi potilaat saivat valita, minkä tyylistä musiikkia he haluavat kuunnella juuri ennen anestesiatoimenpiteiden alkua. EKG-rekisteröintiin pohjautuva autonomisen hermoston toiminta-analyysi ja VAS-asteikkokysely tehtiin ennen ja jälkeen mieluisan musiikki-intervention.

EKG-analyysin tulokset olivat mielenkiintoiset. Musiikki-intervention aikana sympaattisen hermoston aktivaatiotaso laski erittäin merkitsevästi, kun taas parasympaattinen aktivaatio säilyi ennallaan. Muutos oli varsinkin pelkopotilaiksi luokitetuilla selvä verrattuna tilanteeseen, jossa musiikkia ei kuunneltu. Mittaussuureiden tilastollinen ero EKG-analyyseissä vaihteli arvoista -1,45 – -2,18 ennen musiikkia arvoihin 1,05 – -0,10 musiikki-intervention jälkeen (p < 0,01).

Ero oli suurin tilanteessa, jossa musiikkia sai kuunnella leikkaussalissa, verrattuna odotushuoneessa tapahtuneeseen kuunteluun. Sympaattinen hermostoaktivaatio kuvaa pelko- ja jännitystilaa, parasympaattinen rauhoittumista. Tulokset myötäilivät myös VAS-asteikolla saatuja, potilaiden subjektiivista kokemusta peilaavia tuloksia.

Kummallista kyllä tämäntyyppisiä tutkimuksia ei ole aikaisemmin julkaistu, vaikka nimenomaan rauhoittavaa musiikkia on kauan käytetty leikkaussaleissa ennen toimenpiteitä tai niiden aikana. Tässä siteeratut tutkijat olivat löytäneet kirjallisuudesta vain kolme aikaisempaa satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta aiheesta. Näissä tutkimuksissa toimenpiteinä oli ollut angiografia, sappikivien ultraäänihoito ja kolonoskopia tai muu endoskopia. Musiikin kuuntelu rauhoitti näissäkin tilanteissa potilasta.

Hammastoimenpiteisiin liittyneitä tutkimuksia löytyi vain yksi aikaisempi: sveitsiläisen Thoman ym. tutkimus, jossa toimenpide oli depuraatio. Tässä tutkimuksessa potilaat saivat kuunnellakseen rauhallista koraalimusiikkia, joka rauhoitti heitä subjektiivisesti (Thoma et al. Int J Behav Med 2015; 28: 1014).

Musiikin rauhoittava vaikutus perustuu siis tässä siteeratun tutkimuksen mukaan nimenomaan sympaattisen hermostoaktivaation heikkenemiseen. Se yksin riitti vähentämään potilaan subjektiivisesti kokemaa jännitystä ja toimenpidettä kohtaan tuntemaa pelkoa. Kliinikot: pitäkää asia mielessä ja tarjotkaa potilaillenne heidän mielimusiikkiaan kuunneltavaksi!