Hammaslääkäri

Sunnuntai 26.09.2021

Pääkirjoitus: Sote-ratkaisut käsillä

”Jotta valinnanvapaus toteutuisi tavoitellulla tavalla, tarvitaan erilaisia tuottajia – nykyisiä terveyskeskuksia ja erikokoisia yksityisiä toimijoita.”
27.4.2017
Matti Pöyry

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on niin monta asiaa muutoksessa, että se tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kommentoida asiaa omasta näkökulmastaan. Varmaa tulevaisuudenkuvaa ei kuitenkaan ole kenelläkään – on vain eri näkökulmista tehtyjä arvioita siitä, mihin esitetyt muutokset voimaan tullessaan voivat johtaa.

Lakiluonnokset valinnanvapaudesta annettiin tammikuun lopussa, ja maaliskuun aikana kunnat, järjestöt ja muut toimijat ovat antaneet asiasta yhteensä yli 600 lausuntoa. STM:n mukaan valinnanvapauden laajentamisen periaatteeseen suhtaudutaan lausunnoissa myönteisesti. Muista asioista tuleekin pääosin kritiikkiä. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn vapun jälkeen.

Hammaslääkäriliitto arvioi esityksiä suun terveydenhuollon näkökulmasta, joka muuten on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jotta valinnanvapaus toteutuisi tavoitellulla tavalla, tarvitaan erilaisia tuottajia – nykyisiä terveyskeskuksia ja erikokoisia yksityisiä toimijoita.

Tavoite ei toteudu, jos valittava korvausmalli ei huomioi pieniä toimijoita. Asiaa kuvasi HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden Helsingin Sanomien (29.3.) mielipidekirjoituksessaan näin: ”Hammashuollosta totean vain lyhyesti, että niin sanottu kapitaatiorahoitus ei sovellu sinne ollenkaan. Se tappaisi pienyrittäjät kokonaan. Heitä on hammashuollossa paljon.”

Hammaslääkäriliitto pitää tärkeänä myös – mikäli yhtiöittämisvelvoite asiassa säilyy – että muodostettavat julkiset yhtiöt pysyvät jatkossakin julkisessa omistuksessa.

Kapitaatiokorvaus saattaa soveltua muuhun perusterveydenhuoltoon, jossa keskeinen tarjottava palvelu on lääkärin vastaanottokäynti. Vaativampia toimenpiteitä tarvitsevat potilaat lähetetään edelleen sairaalahoitoon eikä hoidon kustannus rasita sote-keskuksen saamaa kapitaatiokorvausta. Suunterveyspalvelut annetaan 95-prosenttisesti perusterveydenhuollon tasolla, mutta yhden potilaan vaatima hoito voi vaihdella todella paljon. Siksi järjestelmän toimivuus edellyttää myös suoritteisiin pohjautuvaa korvausta.

Tuleva korvausmalli on vielä ministeriön valmistelussa. Nykyisin niin terveyskeskusmaksut kuin sairausvakuutuskorvaukset pohjautuvat toimenpiteisiin, minkä periaatteen merkittävä muuttaminen ilman pilotointia merkitsee riskinottoa.

Siirryttäessä uuteen järjestelmään tulisi toimivan hoitosuhteen nyt omaavien voida edelleen pysyä hoidossa siellä, missä ovat olleet. Tätä pidettiin tärkeänä edellisessä suuressa uudistuksessa vuonna 2002, jolloin terveyskeskukset eivät enää voineet valita potilaitaan iän perusteella, ja Kela-korvauksista poistettiin siihen saakka käytössä olleet ikärajat.

Huono menettely olisi nyt se, että väestö pakkolistautetaan hyväksytyille tuottajille. Tämä aiheuttaisi suuren sekaannuksen suun terveydenhuoltoon – potilaiden vaihtoviikot eivät hyödytä ketään. Muutosvaihe tulisi toteuttaa niin, ettei turhaan rikota pitkäaikaisia hoitosuhteita. Sen sijaan tulisi panostaa siihen, että säännöllisen hoidon piiriin saataisiin nyt sen ulkopuolella olevat.

Hyvää uudistuksessa on se, että suun terveydenhuolto on – kuten kuuluukin olla – siinä vahvasti mukana. Toinen hyvä asia on kaikkien palveluntuottajien saaminen valinnanvapauden piiriin, mikä korjaa palvelujen nykyistä epätasaista kysyntää. Voin hyvin yhtyä Lääkäriliiton kollegani Heikki Pälven toteamukseen: ”Resurssit kannattaa ottaa täysimääräisesti käyttöön, jolloin loppuu puhe lääkäripulastakin.”

Matti Pöyry
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja