Hammaslääkäri

Tiistai 18.02.2020

Pääkirjoitus: Tutkimustiedon implementointi – vaikeaa mutta välttämätöntä?

”Implementointitutkimus on välttämätöntä, kun hoidon ja terveyspalvelujen laatua halutaan parantaa.”
27.4.2017
Vesa Pohjola

International Association of Dental Research (IADR) järjesti 95. hammaslääketieteellisen tutkimuksen maailmankongressin 22.–25.3.2017 San Franciscossa. Kongressia johti IADR:n ensimmäinen suomalainen presidentti Jukka Meurman. Kuten hän totesi avajaispuheessaan, paikalla on tuhansia tutkijoita, mutta kongressiin hyväksytyistä esityksistään huolimatta kaikki eivät olleet päässeet paikalle. USA:n asettamat matkustusrajoitukset estivät noin 100 tutkijan osallistumisen. Politiikka vaikutti suoraan tutkimukseen ja sen vapauteen.

Osa kongressin osallistujista ilmaisikin huolensa siitä, keneltä lupa osallistumiseen evätään seuraavalla kerralla. Esille nousi myös kysymys, pitäisikö IADR:n järjestää kongresseja mieluummin maissa, joihin kaikki tutkijat ovat tervetulleita. Tällä hetkellä IADR:n kongressi järjestetään joka toinen vuosi USA:ssa.

KONGRESSISSA PIDETTIIN satoja suullisia esityksiä ja esiteltiin tuhansia postereita. Esitykset kattoivat koko hammaslääketieteen tutkimuksen kentän solutason muutoksista ihmisen käyttäytymisen ja materiaalien tutkimiseen. Suomalaisia tutkijoita oli paikalla suuri joukko, ensikertalaisista kokeneisiin konkareihin kuten Heikki Murtomaa, joka sai Behavioral Epidemiologic and Health Service Research -palkinnon.

Kongressilla oli annettavaa kaikille: konkarit tapasivat tutkimusyhteistyökumppaneita ja tutustuttivat nuoria tutkijoita tiedeyhteisöön. Lisäksi syntyi uusia ajatuksia, kontakteja ja tutkimussuunnitelmia. Kannattaisiko perushammaslääkärinkin siis joskus osallistua tieteelliseen kongressiin? Mielestäni kyllä, mutta ”soppaohjeita” tieteellisestä kongressista ei saa – mutta sitäkin enemmän taustatietoa, ajateltavaa, avoimia kysymyksiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yhtenä keskeisenä keskusteluaiheena oli tutkimustiedon implementointi. Ensimmäinen Keynote-puhuja oli Nobelin palkinnon saanut Stanfordin yliopiston professori Steven Chu, joka on yksi harvoista USA:n korkeimmassa hallinnossa vaikuttaneista tutkijoista. Hän todisti tiedemiehen taidolla ja tarmolla ilmastonmuutoksen olevan totta. Poliitikkojen näyttää kuitenkin olevan vaikea uskoa tutkijoita, ja paradoksaalisesti samalla viikolla USA:ssa puhuttiin ”puhtaasta hiilestä”.

Toinen Keynote-puhuja, professori Enola Proctor Washingtonin yliopistosta St. Louis’sta, pohti implementointitutkimusta polkuna tutkimuksesta kohti korkeatasoista hoitoa. Keskeinen kysymys on, miten muodostaa käsitys täytäntöönpanosta ja arvioida sen onnistumista. Esimerkiksi hammashoitopelon tutkimuksessa voisi nykyistä enemmän pohtia, miten tieto hammashoitopelon syistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa pelkoon saataisiin siirtymään potilaan ja hammaslääkärin väliseen vuorovaikutukseen. Olisiko hammashoitopelon hoitaminen niin, että potilaat jatkossa pärjäävät ”normaalissa” hammaslääkärin hoidossa, pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu? Implementointitutkimus on välttämätöntä, kun hoidon ja terveyspalvelujen laatua halutaan parantaa.

IMPLEMENTOINTITUTKIMUKSEN tekeminen ei suinkaan ole nopeaa ja helppoa. Suomessa toteutettava sote-uudistus tuo tullessaan muutoksia, jotka vaikuttavat väestön palveluihin. Luvassa on siis paljon selviteltävää tutkijoille. Viedäänkö muutos käytäntöön tietämättä, miten se vaikuttaa? Pitäisikö esimerkiksi valinnanvapauden vaikutuksia kokeilla ja tutkia mutamassa maakunnassa, ennen kuin uudistus toteutetaan koko maassa? Aivan jokaista varmasti kiinnostaa, parantaako valinnanvapaus hoitoon pääsyä ja sote-palvelujen laatua, ja mitä oikeasti tapahtuu kustannuksille. Toivottavasti poliitikot ovat valmiita kuuntelemaan tutkijoita.

Vesa Pohjola
Apollonian pääsihteeri

Vesa Pohjola