Suomalainen hammaslääkärikoulutus käynnistyi Aleksanteri III:n 1891 antamalla asetuksella. Opetuksen järjestämisen tuomien haasteiden seurauksena syntyi myös ensimmäinen suomalainen hammaslääkärijärjestö, kun Matti Äyräpää ja Wilhelm Olander kutsuivat kollegat koolle perustamaan Suomen Hammaslääkäriseuraa.
Alkuvuosina toiminnan painopiste oli koulutuksessa ja esitelmätilaisuuksien järjestämisessä. Tuolloin jo nähtiin, että alalla tarvitaan erityistietämystä hammaslääketieteen eri osa-alueilta, ja tuon tietämyksen uskottiin välittyvän parhaiten puhutun sanan muodossa. Koulutuksen edetessä ja kollegakunnan kasvaessa tieteellinen tutkimus muodostui seuran keskeiseksi tehtäväksi.
Vuonna 2015 päivitetyssä strategiassa Apollonian toiminta on vision mukaisesti riippumatonta, korkealaatuista ja arvostettua. Apollonia tukee hammaslääkärien ammatillista kehittymistä, tieteellistä tutkimusta ja tutkitun tiedon hyödyntämistä terveyden edistämiseksi.
Suomalainen hammaslääketieteellinen koulutus ja tutkimus ovat kehittyneet Äyräpään ajoista monien vaiheiden jälkeen nykyiseen muotoonsa. Yliopistojen toimintaan kohdistuvat supistukset aiheuttavat kuitenkin haasteita myös hammaslääketieteen alalla. Tutkimuksen ulkopuolinen tuki on viime vuosina asteittain pienentynyt, ja Suomessa ollaan jo nyt verovaroin tuetun tutkimuksen osalta monia perinteisiä EU-maita huomattavasti heikommassa asemassa. Rahoitus kohdentuu yhä harvemmille huippuyksiköille, ja pienten tieteenalojen – kuten hammaslääketieteen – tutkijoiden on vaikea pärjätä kovenevassa kilpailussa.
Tutkimusrahoituksen jakoperusteita ja erityisesti yliopistoissa käytettäviä kokonaiskustannusmalleja uudistamalla rahoitusmahdollisuuksia kyetään jatkossa toivon mukaan parantamaan. Suomalainen hammaslääketieteen tutkimus on maailmalla arvostettua ja sen tuloksena on syntynyt useita kaupallisia innovaatioita. Vaikeista ajoista huolimatta on muistettava, että suomalaista hammaslääketieteellistä tutkimusta ei tule jatkamaan kukaan muu kuin Suomen yliopistoissa toimiva tutkijakunta. Nuorten hammaslääkärien suuntautumista yliopistouralle olisi kyettävä tukemaan, jotta maamme koulutusyksikköihin riittäisi jatkossakin päteviä kouluttajia ja tutkijoita. Nuorten tutkijoiden tieteellisen toiminnan tukeminen on nostettu Apollonian päivitetyssä strategiassa yhdistyksen tieteellisen toiminnan keskiöön.
Uusi vuosi käynnistyy Apollonian koulutustoiminnan mission toteuttamisen kannalta mielenkiintoisessa vaiheessa. Sote-uudistuksen tuomista terveydenhuollon rakennemuutoksista voidaan tässä vaiheessa vasta esittää arvailuja, mutta terveydenhuollon ammattilaisten suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen merkitys tulee eittämättä kasvamaan. Apollonian tarjoamalla riippumattomalla koulutuksella on jatkossakin tärkeä rooli. Koulutustapahtumien luonnetta ja koulutuksen sisältöä pyritään jatkuvasti kehittämään osaamisen turvaamiseksi. Tähän liittyy oleellisesti myös Duodecimin kanssa yhteistyössä tehtävä Käypä hoito -työ, johon halutaan panostaa jatkossakin. Julkaisutoiminnan kehittämisen kautta tieteellisen tutkimuksen tuloksia pyritään saamaan entistä laajemmin kollegakunnan käyttöön.
”Julkaisutoiminnan kehittämisen kautta tieteellisen tutkimuksen tuloksia pyritään saamaan entistä laajemmin kollegakunnan käyttöön.”
Kovin paljoa 124-vuotisen seuramme toiminnan perusta ei ole muuttunut järjestön perustajien viitoittamalta tieltä. Yhteiskuntamme ja maailma sen ympärillä sitä vastoin ovat kovin toisen näköisiä. Apollonia on edelleen aktiivinen toimija tässä ympäristössä.
Tartun nyt vuoden alussa nöyrin mielin perinteikkään seuramme ruoriin ja haluan esittää lämpimät kiitokseni professori Satu Lahdelle, joka on ohjannut seuramme toiminnan vaiheeseen, josta uuden hallituksen on helppo jatkaa strategiamme toteuttamista.
Kirjoittaja on Apollonian puheenjohtaja