Hammaslääkäri

Lauantai 08.05.2021

Sote-esityksestä löytyi ikävä yllätys

20.4.2021
Heikki Kuusela

Sote-lakipakettiin sisältyvän järjestämislain perusteluihin lisättiin lausuntokierroksen jälkeen merkittävä alihankintaa rajoittava lisäys. Rajoituksella olisi vaikutusta erityisesti suurissa terveydenhuollon ketjuissa yrittäjäasemassa toimiville hammaslääkäreille. Terveydenhuollon järjestöissä hallituksen valitsema ratkaisu on herättänyt tyrmistystä. Rajoitus on ujutettu perustelutekstiin lausuntokierroksen jälkeen ilman sen kummempaa keskustelua. Tämä on kestämätön tapa valmistella lakeja.

Hammaslääkäriliitto lausui sote-paketista viime syyskuussa. Lausuntokierroksen jälkeen joulukuussa tulleessa hallituksen esityksessä ei kyseessä olevan pykälän teksti ollut muuttunut. Sen sijaan perustelutekstiin tehty lisäys rajoittaisi alihankintana hankittavan palvelun enintään 49 prosenttiin hankittavasta palvelusta.

Miksi asia on hammaslääkäreille tärkeä? Palveluntuottaja, jonka toiminta on organisoitu siten, että palvelun tuottavat pääasiassa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat hammaslääkäriyrittäjät, voisi käyttää näitä ammatinharjoittajia vain siihen määrään saakka, kuin heidän tuottamansa palvelun määrä pysyisi alempana kuin työsuhteisten hammaslääkärien palvelun määrä. Tilanteessa, jossa työsuhteisen henkilöstön määrä on suhteessa vähäinen, eivät itsenäiset ammatinharjoittajat voisi siis osallistua hyvinvointialueelle tuotettavan palvelun tuottamiseen juuri lainkaan. Vaihtoehtoisesti heidän pitäisi yrittää rekrytoitua työsuhteeseen.

Rajoitukselle ei myöskään ole todellista tarvetta. Alihankinnan määrästä riippumatta palvelun hyvinvointialueelle myyvä palveluntuottaja on vastuussa alihankintana tuotetusta palvelusta, samoin kuin itse tuottamastaan palvelusta. Asialla on myös perustuslaillinen ulottuvuus. Rajoitus saattaa loukata perustuslain elinkeinovapautta.

Tehty muutos koettiin niin vakavaksi, että Hammaslääkäriliitto ja Lääkäriliitto ovat laatineet siitä yhteisen kannanoton ja vaativat rajoituksen poistamista. Kannanotto osoitettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle. Myös keskusjärjestö Akava ja terveydenhuollon palveluntuottajia edustavat järjestöt ottivat asiaan kantaa. Järjestöillä on oikeus odottaa, että näin yksimielinen näkemys otetaan huomioon lakia laadittaessa.