Rohkenen todeta, että takanamme on jälleen erittäin onnistunut Apollonia Symposium. Symposiumin teemana oli TMD laaja-alaisesti, ja ennätyksellisen suuri osallistujamäärä – noin 950 henkilöä pelkästään lauantaina – osoittaa, miten hyvin aihevalinta oli ajan hermolla.
Haluan myös käyttää tilaisuutta hyväksi ylpeilläkseni sillä seikalla, että Apollonia Symposium on jäsenkunnallemme ilmainen tapahtuma. Voidaan sanoa, että pelkästään osallistumalla Symposiumiin jäsenemme saavat täyden vastineen maksamalleen jäsenmaksulle. Symposiumin maksuttomuus on asia, joka herättää jatkuvasti ihmetystä jokavuotisissa tapaamisissamme muiden pohjoismaisten hammaslääkärijärjestöjen kanssa.
Noin 10–15 % väestöstä kärsii purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöistä, TMD:stä, sekä kasvojen alueen kiputiloista. Joka toinen näistä ongelmista kärsivä toivoo hoitoa. Kyseessä on siis mittava terveysongelma. Yleishammaslääkäri on yleensä ensimmäinen terveydenhuollon ammattilainen, joka kohtaa nämä potilaat; hänen onkin tärkeää osata tunnistaa ja diagnosoida TMD-vaivat, jotta potilas saa asianmukaisen hoidon ja välttyy kivun kroonistumiselta.
Kansainvälinen tiedeyhteisö, erityisesti IADR-järjestön alaisuudessa toimiva RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders) -työryhmä sekä IASP-järjestön Orofacial Pain Special Interest -työryhmä, ovat kehittäneet purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden diagnostiikkaan uudistetun, näyttöön perustuvan menetelmän: Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders, DC/TMD. Menetelmä on kehitetty alun perin vuonna 1992 julkaistun, tutkimuskäyttöön tarkoitetun RDC/TMD-kriteeristön pohjalta. DC/TMD on kaksitahoinen. Ensinnäkin siihen kuuluu somaattinen, kliiniseen tutkimukseen ja kyselylomakkeiden antamaan informaatioon perustuva Axis I -osio. Lisäksi se sisältää Axis II -osion, jonka avulla arvioidaan kivun intensiteettiä ja toimintahaittaa sekä kartoitetaan biopsykososiaalisten tekijöiden vaikutusta.
Alkuperäinen kriteeristö ja siihen liittyvät menetelmät on kehitetty Yhdysvalloissa ja englanninkielisinä. Kriteeristö on tarkoitettu laajaan, kansainväliseen käyttöön, ja sen tarkoituksena on parantaa TMD:n kliinisen ja tieteellisen tutkimuksen sekä hoidon tasoa. Ennen kaikkea DC/TMD on työkalu vastaanotolla työskentelyyn – potilaan tutkimiseen ja yleisimpien TMD-diagnoosien asettamiseen.
Kyselytutkimuksia sisältävän diagnostisen kriteeristön käyttöönotto muilla kielialueilla ja kulttuuriympäristöissä edellyttää mm. RDC/TMD-konsortiumin johtamaa ja tarkan protokollan mukaista käännösprosessia. Kriteeristö on tarkoitus kääntää 33 kielelle. Tässä käännöstyössä Suomi on ollut etulinjassa: Suomenkielinen DC/TMD-käännösversio on jo käynyt läpi käännösprosessin ensimmäisen vaiheen ja on käytännössä kaikkien käytettävissä, ensimmäisten viiden käännöksen joukossa. Suurimman vastuun tästä työstä ovat kantaneet dosentti Tuija Suvinen ja professori Kirsi Sipilä. Kriteeristö on myös jo osa hammaslääketieteen peruskoulutusta kaikissa yliopistoissa.
Apollonian tehtävänä on edesauttaa kriteeristön jalkauttamista kollegoiden työhön. DC/TMD kulkikin punaisena lankana läpi Symposiumin. Tämä on osoitus toimivasta yhteistyöstä tiedeyhteisön ja käytännön arkipäivän välillä, yliopistojen ja Apollonian välillä.