Hammaslääkäri

Perjantai 25.09.2020

Viidettä vaille valmis

19.8.2020
Konsta Naumanen

Maaliskuusta kesäkuun alkuun denttarit eivät poranneet. Pitkältä tuntuneen tauon jälkeen kesäkuussa tämä onnekas denttari pääsi tarttumaan poraan kotikaupungissaan Joensuussa Siilaisen hammashoitolan huoneessa 5. Olin saanut jo maistiaisen talon tavoista toimiessani edellisen kesän hammashoitajana kyseisessä hoitolassa.

Vasenkätisyyteni takia työt jatkuivat samalta puolelta hoitotuolia, mutta nyt hammaslääkärin viransijaisena.

Siirtyminen yhden potilaan opetusklinikkavuoroista kahdeksan potilaan päiviin oli jännittävää ja tuntui aluksi jopa utopistiselta. Aikataulussa pysymisen lisäksi eniten jännitti päivän mittaan kertyvä kirjaamisurakka. Nopeasti valkeni, että huoleni aikataulusta osoittautui turhaksi ja kirjaamisestakin selvisi hyvän perehdytyksen turvin. Itäsuomalaista mieltäni lämmitti potilaiden suusta pulppuava kotoisa Pohjois-Karjalan murre, joka viimeistään poisti viimeisetkin jännityksen rippeet kesätöitään aloittelevan kandin pääsopukasta.

Alun tutkimus- ja lohkeamapainotteinen toimenpiderepertuaari alkoi laajeta kesän edetessä. Murteen lisäksi Joensuusta löytyi runsaasti kariesta sekä juurihoidettavia ja poistettavia hampaita, parodontologisia vaivoja unohtamatta. Yrityksestäni huolimatta hoidettavat hampaat eivät päässeet loppumaan kesän aikana, ja työnsarkaa alueella riittääkin.

Vapauden tunne – ettei jokaista työvaihetta tarvitsekaan tarkastuttaa opettajalla – toi itseluottamusta omiin taitoihin. Kun oman osaamisen rajat tulivat vastaan, arvokasta apua sai naapurihuoneiden kollegoilta. Viisaat päät yhteen lyömällä kiperimmätkin pulmat saivat ratkaisun, ja kaiken kukkuraksi kandina sain loistotilaisuuden oppia uutta.

Etäopintokevään jälkeen selkeä päivärytmi sekä paluu potilastyöhön teki eetvarttia: kotona vietetyn teoriapainotteisen loppukevään jälkeen sai töissä paikattua alimäärää ihmiskontakteissa. Kesätyö tarjosi roppakaupalla oppia, mutta samalla kosolti kysymyksiä ja uutta tiedonjanoa viidettä vuotta varten.

Viides vuosi tulee olemaan kuitenkin poikkeuksellinen. ”Viidentenä vuotena helpottaa” tai ”Nyt kun jaksat työskennellä niin voit ottaa rennosti vitosella” on viidennen vuoden opiskelijan suusta usein kuultu tsemppaava fraasi nuoremmille opiskelutovereille. Syksy tulee tarjoamaan haasteita ja vaatimaan venymistä sekä opiskelijoilta että opettajilta. Kurssikaverien vertaistuen merkitys korostuu entisestään.

Neloselta rästiin jääneet 145 tuntia kliinistä harjoittelua on lisätty viidennen vuoden lukujärjestykseen, ja syksy alkaakin tohinalla paikaten keväästä kertynyttä suoritevajetta kohti valmistumista. Turvatoimet on kiristetty mahdollistamaan elintärkeän käytännön opetuksen toteutuminen jo pukukoppikäytänteistä alkaen.

Luentosaleihin ei taida olla asiaa vielä hetkeen. Teoriaopetuksen toteutus etänä mahdollistaa pidemmät hengähdystauot kotioloissa. Vaikka lukujärjestys näyttääkin täydeltä, ajatus etäluennosta kotona villasukat ja kalsarit jalassa kahvikupin ääressä helpottaa kovaa kliinistä urakkaa.

Vaikka kesällä pääsinkin jo makustelemaan tulevaa ammattiani, tuntuu hyvältä palata opiskelujen pariin vielä vuodeksi.

Konsta Naumanen
Kirjoittaja on viidennen vuosikurssin denttari Kuopiosta.