Hammaslääkäri

Maanantai 23.09.2019

Yhdessä potilaan kanssa

28.6.2019
Marja Pöllänen & Aija Hietala-Lenkkeri

Käypä hoito täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Toukokuun juhlaseminaarissa Käypä hoito -suositukset saivat ruusuja ja risuja (lue: toivottuja kehitysehdotuksia) palveluvalikoimaneuvoston, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kansainvälisen yhteistyön edustajilta. Kaikkien yhteinen viesti oli, että tutkimusnäyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia arvostetaan, käytetään ja tarvitaan. Ei kuitenkaan mitään niin hyvää, etteikö jotain kehittämistäkin löytyisi. Suosituksiin toivottiin mukaan arvioita hoitojen kustannusvaikuttavuudesta, perusterveydenhuollon resurssien realistista huomioimista, yhtenäisiä malleja hoitoprosesseista ja työkaluja vuorovaikutukseen potilaiden kanssa.

Hoitojen kustannusvaikuttavuuden lisäämisestä suosituksiin on jo pitkään keskusteltu myös Käypä hoito -toimituksessa. Terveydenhuollon erilaisten kustannusjärjestelmien vuoksi näyttöön perustuvassa kustannushyödyn arvioinnissa on vaikea hyödyntää kansainvälisiä tutkimuksia. Käytännössä erilaisten hoitojen kustannusvertailu täytyisi tehdä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä mallintaen. Tämä luonnollisesti vaatii resursseja ja kääntää katseemme päättäjiin. Voisimmeko satsata kustannusvaikuttavuuden arviointiin ja säästää parantamalla hoitojen kustannusvaikuttavuutta?

Nykymaailman valtavassa tietotulvassa Käypä hoito -suosituksia voidaan pitää suomalaisen terveydenhoidon ”golden standardina”. Suosituksia laativat kollegat kollegoille, jotta potilaat saavat tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti turvallista ja tehokasta hoitoa. Potilaskeskeisyys ja potilaan huomioiminen niin hoitosuosituksia laadittaessa kuin sovellettaessakin nousivat useissa puheenvuoroissa keskeisiksi teemoiksi. Suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön, joka puolestaan perustuu väestötutkimuksiin ja väestötasolla keskeisiin lopputulosmuuttujiin. Usein samat lopputulosmuuttujat ovat merkityksellisiä myös potilaalle, mutta eivät välttämättä aina. Potilastyössä hoidetaan aina yksilöä, ja potilaan elämäntilanne, arvot ja odotukset on huomioitava hoitopäätöstä tehtäessä. Yhteinen päätöksenteko potilaan kanssa sitouttaa niin lääkärin kuin potilaan tavoittelemaan yhteisesti sovittua päämäärää. Hyvälle hoitosuhteelle keskeistä on hoidon jatkuvuus samalla lääkärillä. Myös suun terveydenhoidossa tarvitaan potilaan sitoutumista hoitoon ja hoidon jatkuvuutta, jotta kansansairautemme karies ja parodontiitti saadaan hallintaan.

Käypä hoito -suositusten kehitysehdotuksissa esille nousi myös kansainvälinen yhteistyö. Kannattaisiko hoitosuositusten kirjallisuusnäytön arvioimistyö jakaa esimerkiksi eurooppalaisten toimijoiden kesken? Tämä tarkoittaisi suositusten tai ainakin näytönastekatsausten kirjoittamista englanniksi. Se myös vaatisi ehdotonta luottamusta eri toimijoiden välillä, ja varmasti entistä tarkempaa arviointia sovellettavuudesta kunkin yhteistyömaan terveydenhuoltoon.

Käypä hoidon juhlavuotena on hienoa todeta, että Hammaslääkäriseura Apollonia on ollut mukana laatimassa Käypä hoito -suosituksia lähes alusta alkaen. Tässä lehdessä julkaistava päivitetty Suusyövän Käypä hoito -suositus oli ilmestyessään vuonna 2002 ensimmäinen suun terveydenhuollon Käypä hoito -suositus. Nyt päivitetyssä suosituksessa korostuu perusterveydenhuollon rooli suusyöpävaaraa suurentavien tekijöiden ja limakalvomuutosten tunnistamisessa, diagnostiikassa ja seurannassa. Erikoissairaanhoitoon suositus antaa työkaluja mm. suusyövän kuvantamismenetelmien valinnassa ja syöpähoitoihin liittyvän mukosiitin hoidossa. Nyt kannustammekin kaikkia taas tutustumaan päivitettyyn suositukseen, jotta tieto saadaan juurrutettua käytäntöön.

Onnitellessamme 25-vuotiasta Käypä hoitoa kiitämme myös kaikkia kollegoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä suosituksia!