Silmiini sattui artikkeli tutkimuksesta, jossa oli valokuvattu kirurgien kädet antropometrisiä mittauksia varten sekä kyselty, kuinka leikkaustoiminta heiltä sujuu (1). Tutkittavat raportoivat instrumenttien käsittelyhankaluuksista, käsien väsymisestä sekä käsikivuista.
Näitä verrattiin käsien mitattuun kokoon. Tutkimukseen osallistui 58 koulutuksensa eri vaiheissa olevaa kirurgia Bristolin ja Nottinghamin yliopistosairaaloista Englannissa. Tutkimus kohdistettiin vähäinvasiiviseen (minimal invasive) kirurgiaan, joka vaatii omat instrumenttinsa. Tutkimuksen aihe sopii mainiosti myös hammaslääkärin ja suuhygienistin kliinisen työn problematiikkaan.
Kuten oli odotettavissa, miesten kädet olivat suuremmat kuin naisten. Mutta tutkimuksen päätulos oli yksiselitteisesti se, että pienikätiset, sukupuolesta riippumatta, kokivat enemmän hankaluuksia kuin suuremmat kädet omaavat kirurgit. Tutkittavat valittivat muun muassa, että toimenpiteeseen vaadittavat instrumentit olivat liian suuria, tai että työskennellessä käsi joutui epäergonomiseen asentoon. Kuulostanee tutulta.
Raportin kirjoittajat toteavat, kenties hiukan hurskaasti, että instrumentteja pitäisi kehittää siten, että niin pieni- kuin isokätiset kirurgit voisivat valita itselleen kulloinkin sopivimmat. Nämä seikat tulevat aivan samoin eteen myös hammaslääkärin työssä, jossa kädet on mukautettava kulloiseenkin toimenpiteeseen, ja instrumentit ovat sellaisia kuin ovat.
Web of Science -tietokannasta löytyi nopealla haulla 21 artikkelia, joissa oli tutkittu tai kartoitettu käsikipuja ja muita käden ongelmia hammaslääkärin työhön liittyen. Niitä ilmeni varsinkin opiskelijoilla, jotka eivät vielä olleet tottuneet kliiniseen työhön. Seuraavassa pari esimerkkiä.
Kolumbialaisessa, Bogotan yliopiston tutkimuksessa 83 hammaslääkäriopiskelijasta peräti 80 % valitti toimenpiteistä johtuvaa lihaskipua, yleensä niska-hartiaseudussa, mutta erityisesti peukalon kipua raportoi 11 % tutkittavista (2). Saudi-Arabiassa Riadin yliopistossa 183 hammaslääkäriopiskelijasta 74 % valitti käsikipuja, jotka useimmiten paikallistuivat kämmenen keskelle mutta myös peukalon tyveen (3). Molemmissa tutkimuksissa naisopiskelijat valittivat kipuja useammin kuin miehet.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten edellä mainitut seikat näkyvät pidempään ammatissa toimineiden keskuudessa. Mukautuvatko niin kädet kuin muukin kroppa vuosien epäergonomiseen työskentelyyn ja miten hammaslääkärin käden koko siihen vaikuttaa? Tässä haaste lukijoille – tutkikaapa asiaa!
J H Meurman
Kirjallisuus:
1. Green SV, Morris DE, Naumann DN, Rhodes HL, Burns JK, Roberts R ym. One size does not fit all: Impact of hand size on ease of use of instruments for minimally invasive surgery. Surgeon 2023; 21: 267–272. https://doi.irg/10.1016/j.surg.2022.11.001.
2. Diaz-Caballero A-J, Gomez-Palencia I-P, Diaz-Cardenas S. Ergonomic factors that cause the presence of pain muscle in students of dentistry. Medicina Oral Pathol Cirurg Bucc 2010; 15: E906–E911. doi:10.4317/medoral.15.e906.
3. Asiri A, Albassri D, Alswayyed T. The prevalence of hand pain and its risk factors among dental students in Riyadh, Saudi Arabia. Medical Science 2022; 26. https://doi.org/10.54905/dissi/v26i27/ms372e2451.