Hammaslääkäri

Tiistai 04.10.2022

Aikuisten koettu suun­terveys ja käynti hoidossa vuosina 2017 ja 2020

Suunterveytensä hyväksi kokeneiden osuus oli vuonna 2017 69 % ja vuonna 2020 71 %. Koettu suunterveys oli pysynyt hyvänä 59 %:lla, keskinkertaisena tai huonona 20 %:lla, parantunut 11 %:lla ja huonontunut 10 %:lla. Vuonna 2017 hammaslääkärissä alle vuosi sitten ilmoitti käyneensä 58 % ja vuonna 2020 heitä oli 51 %. Tiedot kerättiin kyselyllä tai puhelinhaastattelussa 25 vuotta täyttäneiltä FinTerveys 2017 ja sen seurantatutkimukseen osallistuneilta (n = 4 818).

Lähtökohdat

Tavoitteena oli kuvata koetun suunterveyden ja hammaslääkärissä käymisen muutoksia vuodesta 2017 vuoteen 2020.

Menetelmät

Tiedot kerättiin kyselyllä tai puhelinhaastattelussa 25 vuotta täyttäneiltä FinTerveys 2017 ja sen seurantatutkimukseen osallistuneilta (n = 4 818).

Tulokset

Suunterveytensä hyväksi kokeneiden osuus oli vuonna 2017 69 % ja vuonna 2020 71 %. Koettu suunterveys oli pysynyt hyvänä 59 %:lla, keskinkertaisena tai huonona 20 %:lla, parantunut 11 %:lla ja huonontunut 10 %:lla. Suunterveyden kokivat molempina vuosina hyväksi useimmiten nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat, erityisesti naiset sekä korkeakoulutetut.  Muutokset epäsuotuisaan suuntaan olivat näkyvimpiä vanhimmassa ikäryhmässä.

Vuonna 2017 hammaslääkärissä alle vuosi sitten ilmoitti käyneensä 58 % ja vuonna 2020 heitä oli 51 %. Näin ilmoitti molempina vuosina 37 %, ei kumpanakaan vuonna 28 %, vain vuonna 2017 21 % ja vain vuonna 2020 14 % vastaajista.  Molempina vuosina käynnin ilmoittaneiden osuus oli suurin vanhimmassa ikäryhmässä ja korkeakoulutuksen saaneilla. Muutokset sekä epäsuotuisaan että suotuisaan suuntaan olivat suurimpia nuorimmassa ikäryhmässä.  

Johtopäätökset

Koettu suunterveys oli pysynyt hyvänä, vaikka palvelujen käyttö oli vähentynyt. Korkeasti koulutettuja suosivat sosioekonomiset erot olivat ennallaan.


Kirjoittajat

Anna Liisa Suominen, professori (suun terveydenhuolto)1

Ulla Harjunmaa, TtT, EHL, asiantuntijahammaslääkäri2

Noora Ristiluoma, TtT, tutkija2

Seppo Koskinen, tutkimusprofessori2

Arto Pietilä, FM, tilastotutkija2

Päivikki Koponen, TtT, dosentti, johtava asiantuntija2

1 Itä-Suomen yliopisto
2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)



Suom Hammaslääkäril 2022; 9: 36-43.

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Perceived oral health and visits to a dentist in 2017 and 2020

Aim
The aim was to describe changes in perceived oral health and visiting a dentist from 2017 to 2020.

Methods
Data were collected by questionnaire or telephone interview from people aged 25 and over who participated in the FinHealth 2017study and its follow-up study in 2020 (n = 4818).

Results
The proportion of people who experienced their oral health as good was 69% in 2017 and 71% in 2020. Perceived oral health had remained good at 59% and mediocre/poor at 20%, improved at 11%, and deteriorated at 10% of the respondents. Oral health was perceived as good in both years most often in the youngest age group, especially in women. Changes to the unfavorable direction were most visible in the oldest age group. In both years, the proportion of those reporting good oral health was highest among those having higher education.
The proportion of those who reported a visit to a dentist during past year was 58% in 2017 and 51% in 2020. This proportion was reported by 37% of the respondents in both study years, by 28% in either, by 21% only in 2017, and 14% only in 2020. In both years, the proportion of those reporting a visit during past year was highest in the oldest age group and those having received higher education. Changes in both the unfavorable and favorable direction were greatest in the youngest age group.  

Conclusions
Perceived oral health had remained good although the use of services had declined. Socioeconomic differences in favor of the highly educated were unchanged.