Hammaslääkäri

Torstai 13.08.2020

Akuuttien hammasperäisten infektioiden hoito

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava kansanterveysuhka. Antibioottien käytön vähentäminen ja kohdentaminen oikein terveydenhoidossa voisi hidastaa resistenssin kehittymistä. Merkittävä osuus kaikista antibioottimääräyksistä on hammaslääkärien kirjoittamia. Siksi hammaslääkärien tulee tuntea antibioottien optimaalisen käytön periaatteet ja käytännöt.

Pohjoismaissa ajantasainen tieto ja asiantuntijamielipiteet hammasperäisten infektioiden hoidosta ja antibioottien käytöstä välittyvät erityisesti kansallisten hoitosuositusten kautta. Pohjoismaisissa suosituksissa korostetaan, että antibiootteja tulisi määrätä vain selkeiden indikaatioiden perusteella ja laajakirjoisia antibiootteja tulisi välttää. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tavalliset, paikalliset hammasinfektiot saattavat joskus kehittyä vakaviksi ja hengenvaarallisiksi infektioiksi. Jos paiseen kirurgisen avauksen lisäksi aloitetaan antibioottihoito, tulisi se aloittaa tuntia ennen toimenpidettä, jotta tulehdus ei pääse leviämään infektoituneiden kudosten käsittelyn kautta.

Hammaslääkärien on erittäin tärkeää tunnistaa ne potilaat, joilla on systeeminen infektio tai kohonnut infektioriski. Antibiootteja siis tarvitaan vakavissa infektioissa ja infektioriskipotilaille, mutta akuuttien hammasperäisten infektioiden ensisijainen hoito on kuitenkin aina infektiopesäkkeen hammaslääketieteellinen hoito.

Kliininen merkitys

Infektoituneen hampaan hoito – juurihoito tai poisto – sekä mahdollisen paiseen avaus ovat ensisijaisia toimenpiteitä hoidettaessa paikallista hammasperäistä infektiota. Systeemisen tai etenevän infektion hoidossa tarvitaan tämän lisäksi antibiootteja. Koska hammasperäinen infektio voi levitessään kehittyä hengenvaaralliseksi, on tärkeää, että hammaslääkärit tunnistavat ne potilaat, jotka tarvitsevat antibiootteja ja/tai sairaalahoitoa.

Antibioottien käyttöä koskevien hyvien käytäntöjen tunteminen on tärkeää, sillä lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka. On tärkeää, että hammaslääkärit noudattavat antibioottien lääketieteellistä käyttöä koskevia yleisiä periaatteita ja osallistuvat näin omalta osaltaan antibioottiresistenssin vastaiseen taisteluun.

Kirjoittajat

Mataleena Parikka, HLT, dosentti
Yliopistotutkija, suun mikrobiologiaan erikoistuva hammaslääkäri
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto ja Suu- ja leukasairauksien yksikkö, TAYS
mataleena.parikka@tuni.fi

Anna Norppa, HLT
Suu- ja leukakirurgiaan erikoistuva hammaslääkäri
Suu- ja leukasairauksien yksikkö, TAYS

Hannamari Välimaa, LT, suun mikrobiologian EHL, kliinisen mikrobiologian EL
Kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja erikoislääkäri, HYKS suu- ja leukakirurgian klinikka

Reetta Huttunen, LT, dosentti, infektiosairauksien erikoislääkäri
Infektioyksikkö, Sisätautien vastuualue, TAYS

Asko Järvinen, Ylilääkäri, dosentti
HUS Tulehduskeskus, infektiosairauksien klinikka ja Helsingin yliopisto

Riina Richardson, HLT, dosentti, suun mikrobiologian EHL
FRCPath, FECMM, PGCertMedEd
Consultant in Medical Mycology and Senior Clinical Lecturer in Infectious Diseases and Medical Education, Head of Service for Infectious Diseases, Clinical Lead for the NHS Mycology Reference Centre Manchester, , Manchester University NHS Foundation Trust; and Faculty of Biology, Medicine and Health, University of Manchester, UK

Käännös: Anna Vuolteenaho

Suom Hammaslääkäril 2019; 9: 38-43
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Päivitetty 3.2.2020: Lisätty tägi Lääkehoito

Treatment of acute dental infections

Antimicrobial resistance is globally a growing public health threat. Constrained and appropriately targeted use of antibiotics in health care could slow down the development of antibiotic resistance. Dentists are responsible for a substantial proportion of all antibiotic prescriptions, thus it is important that dentists know optimal principles and practices of using antibiotics.

In Nordic countries, national guidelines have an important role as a source of up to date knowledge and expert opinion on treatment of dental infections including the use of antibiotics. The Nordic guidelines highlight that antibiotics should be prescribed only with strict indications and the use of broad-spectrum antibiotics should be avoided. At the same time, it should be kept in mind that common, localised dental infections may occasionally develop into severe life-threatening infections.

Whenever antibiotic treatment is considered in addition to surgical drainage it should be started an hour before the procedure to avoid spread of the infection when manipulating infected tissues.

It is essential that dentists can identify the patients with systemic infection or increased infection risk. Antibiotics are needed in severe infections and for patients with increased risk of infection complications, but primarily, acute dental infections are always treated by efficient drainage and elimination of the infection focus.