Hammaslääkäri

Torstai 27.02.2020

Antibiootit parodontiitin ja peri-implantiitin hoidossa

Systeemisen antibioottilääkityksen käyttö lisäapuna parodontiitin ja peri-implantiitin hoidossa on jo vuosien ajan kiinnostanut tutkijoita, sillä kyseisten sairauksien kliininen kuva on monimuotoinen ja hoitovaste vaihtelee suuresti.

Antibioottiresistenssistä on muodostunut maailmanlaajuisesti vakava ongelma: antibiootteja käytetään väärin ja liian paljon, ja tästä syystä antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Koska suun mikrobiomi on erittäin monimuotoinen ja sillä on kyky toimia antibioottiresistenssigeenien varastona, antibioottien väärinkäytöllä hammashoidossa voi olla sekä yksilön että ympäristön kannalta kielteisiä vaikutuksia.

Antibioottien teho on useimpien parodontaali-infektioiden hoidossa kyseenalainen, ja siksi niiden käyttöä tulisi rajoittaa. Kun antibioottia harkitaan parodontaali-infektion lisähoidoksi, hoitopäätöksen pitäisi perustua mikrobiologisen diagnostiikan antamaan tietoon taudinaiheuttajista ja niiden herkkyystilanteesta.

Peri-implantiitin hoidossa systeemisen antibioottilääkityksen käytöstä ja vaikuttavasta hoito-ohjelmasta on vain vähän tutkimusnäyttöä.

Kliininen merkitys

Antibioottiresistenssistä on tullut maailmanlaajuisesti vakava ongelma. Antibiootteja käytetään väärin ja liikaa, ja tästä syystä antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Systeemisen antibioottilääkityksen hyöty ja pitkäaikaisteho parodontaali-infektioiden hoidossa ovat kyseenalaiset, ja siksi antibiootteja tulisi käyttää täydentävänä hoitona ainoastaan silloin, kun potilaalla on nopeasti etenevä parodontiitti ja/tai pitkälle edennyt, hoitoon vastaamaton parodontiitti.

Kun antibioottien käyttöä parodontologisen kokonaishoidon lisänä harkitaan, on suositeltavaa tehdä mikrobiologinen diagnoosi ja joissakin tapauksissa myös antibioottiherkkyyden määritys.

Systeemisten antibioottien käytöstä peri-implantiitin hoidon lisänä on vain vähän tutkimusnäyttöä, eikä näyttöön perustuvaa, tehokasta hoito-ohjelmaa ole.

Kirjoittajat

Morten Enersen, førsteamanuensis, PhD, spec i parodontologi, Inst for oral biologi, Det odontologiske fakultet, Oslo universitet, Oslo, Norge
morteene@ odont.uio.no

Margareta Hultin, odont dr, spec i parodontologi, Inst för odontologi, Karolinska institutet, Stockholm, Sverige

Eija Könönen, parodontologian professori, Turun yliopisto

Anne Havemose Poulsen, klinikchef, avdelningstandläkare, PhD, Odontologisk institut, Det sundhedsvidenskabelige fakultet, Københavns universitet, Köpenhamn, Danmark

Roger Simm, førsteamanuensis, PhD, Inst for oral biologi, Det odontologiske fakultet, Oslo universitet, Oslo, Norge

Käännös: Anna Vuolteenaho ja Eija Könönen

Suom Hammaslääkäril 2019; 11: 24-33
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Päivitetty 3.2.2020: Lisätty tägi Lääkehoito

Antibiotics in the treatment of periodontal and peri-implant infections

Adjunctive use of systemic antibiotics in the treatment of periodontitis and peri-implant infections has for many years been the focus of investigations due to the diversity in the clinical picture and variability in the treatment response in these conditions.

Antimicrobial resistance has emerged as a serious problem worldwide and is one of the most important threats to global health as a result of the misuse/overuse of antibiotics.

Considering the diversity of the microbiota in the oral cavity and its potential to be a reservoir for antibiotic resistance genes, the misuse of antibiotics may result in negative effects for the individual and their environment.

With the questionable positive long-term effect of antibiotics in most periodontal infections, use of antibiotics should be restricted and only considered after microbiological diagnostic testing that includes species identification and antibiotic susceptibility testing.

For peri-implant infections, there is scarce evidence for the use of systemic antibiotics with no proven effective treatment protocol for good results on a long-term basis.