Hammaslääkäri

Perjantai 30.10.2020

EHL-koulutuksen ensimmäinen valtakunnallinen haku numeroina

kirjoja_biomedicum_web.jpg

(Kuva: Hammaslääkäriliitto)
(Kuva: Hammaslääkäriliitto)

Erikoistumiskoulutukseen hakeutuminen perustui vuoden 2018 loppuun asti ilmoittautumismenettelyyn. Keväällä 2019 tehtyjen pilotointien jälkeen syksystä 2019 alkaen jatko-opintoihin ja erikoitumiseen pääseminen on edellyttänyt virallista hakemusta. Haku- ja valintamenettely on yhteinen kaikille yliopistoille.

Oheisesta taulukosta 1 ilmenevät syksyn 2019 erikoishammaslääkärikoulutukseen hakeneiden määrät yliopistoittain ja erikoisaloittain sekä sen mukaan, onko kyse ensisijaisesta, toissijaisesta tai kolmanneksi vaihtoehdoksi asetetusta hausta. Kaikki haut huomioon ottaen suurin määrä hakemuksia, yhteensä 43, on osoitettu Tampereen yliopistoon. Helsingin yliopistoon hakemuksia tuli 42, Turun yliopistoon 20, Oulun yliopistoon 10 ja Itä-Suomen yliopistoon 5. Tampereen hakemusten määrä on yllättävä. Yliopistolla ei ole hammaslääkärien peruskoulutusta, ja erikoishammaslääkäritutkintojen myöntöoikeuden yliopisto sai vasta 1.1.2013.

Hakijoiden kokonaismäärä on sama kuin ensisijaisten hakijoiden määrä. Heitä oli 80. Näistä 27 oli asettanut myös toisen hakuvaihtoehdon, ja 13 ilmoittautui vielä kolmanteenkin vaihtoehtoon, joko erikoisalan tai erikoistumispaikkakunnan suhteen.

Hammaslääketieteen peruskoulutuksen aloittamispaikkoja on Suomessa nykytasolla vuosittain yhteensä 180. Kun valtaosa opiskeluun hyväksytyistä myös alalle valmistuu, merkitsee syksyn 2019 hakijamäärä, että lähes puolet (44 %) vuosittain valmistuvista hammaslääkäreistä on halukkaita jatkamaan opintojaan erikoishammaslääkäriksi.

Haettavana olevien erikoistumispaikkojen määrään vaikuttaa sosiaali- ja terveysministeriön 20.9.2019 julkaisema selvitys Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarvearvio vuoteen 2035 (Laine M., Wasenius N. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:48). Taulukossa 2 ovat syksyllä 2019 haettavina olleet kohteet.

Valtakunnallisesti yhteen laskien eniten hakemuksia tuli kliinisen hammashoidon protetiikan ja purentafysiologian alalle (26 hakemusta). Seuraavaksi suorituimmat alat olivat kliinisen hammashoidon parodontologia (22 hakemusta) ja suu- ja leukakirurgia (21 hakemusta). Taulukosta puuttuvat Helsingin yliopistoon osoitetut kaksi suu- ja leukakirurgian erikoislääkärikoulutuksen hakemusta.
Suurimat erikoisala- ja koulutusyksikkökohtaiset hakemusmäärät kohdistuivat Tampereen yliopiston suu- ja leukakirurgian erikoistumiskoulutukseen ja Helsingin yliopiston protetiikan ja purentafysiologian erikoistumiskoulutukseen. Kumpaankin tuli 10 hakemusta, joista ensisijaisia 8.

Erikoistujien ensivaiheen valinta tapahtuu perustuen valtakunnallisesti yhteiseksi hyväksyttyyn pisteytykseen, jossa alkupisteet lasketaan työkokemuksen, tieteellisen kokemuksen, koulutuskokemuksen ja ensisijaisen haun perusteella. Riittävän alkupisteytyksen omaavat kutsutaan tarkempiin haastatteluihin.

Kimmo Lehtimäki
HLT, EHL, suu- ja leukakirurgia
emeritus-ylihammaslääkäri (Tays 1987–2012)

Kuvagalleria