Hammaslääkäri

Keskiviikko 18.05.2022

Ei vähemmän vaan fiksummin

istock-terveyden_edistaminen.jpg

Lasten ja nuorten hoidon suun terveydenhuollolle aiheuttamaa taakkaa voitaisiin keventää antamalla suunterveyden näkökulmat hyvin kattavaa elintapaohjausta kaikille lapsiperheille. Kuva: iStockphoto

Terveyskeskusten suun terveydenhuollolla on ollut suuria hankaluuksia palvella kaikenikäistä väestöä, mitä siltä on edellytetty vuodesta 2003 lähtien. Koronavirusepidemian vuoksi tilanne on käynyt sietämättömän vaikeaksi.

Esimerkiksi Helsingissä annettiin vuoden 2020 keväästä syksyyn vain kiireellistä ja välttämätöntä hoitoa. Suun terveystarkastukset viivästyivät, mikä herätti erityisen huolen lasten hampaiden reikiintymisestä. Nukutushammashoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyi, ja jono nukutushammashoitoon pidentyi.

Lähes 20 vuoden ajan terveyskeskuksia on kehotettu vähentämään osin vaikuttamattomaksi koetun lasten ja nuorten hammashoidon volyymia, jotta resursseja voitaisiin enenevästi kohdentaa aikuisväestön hoitoon. Hammastarkastuksia ja hampaiden reikiintymistä ehkäiseviä toimenpiteitä tiedetään tehtävän yleisesti tervesuisille lapsille, joille ne eivät tuota terveyshyötyä.

Lindenin ym. (1) mukaan lasten suunterveys parani vuodesta 2001 vuoteen 2013, ja korjaavan hoidon määrä väheni. Hoitotoimenpiteiden kokonaismäärä kuitenkin kasvoi. Tervesuisia lapsia tarkastettiin usein, ja tarkastetut saivat paljon ehkäisevää hoitoa. Nykyisinkin lasten ja nuorten hoito kuormittaa tarpeettoman paljon suun terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan pelkkää vähentämistä fiksumpia keinoja.

Suun terveydenhuollossa uskotaan vankasti ammattihenkilöiden tekemien toimenpiteiden potentiaaliin karieksen hallinnassa. Kansanterveyslain alkuvuosina hampaiden hoitoon liittyvä valistustyö kukoisti, mutta sen intensiteetti laimeni samaa tahtia DMFT-keskiarvojen paranemisen kanssa. Elinikäisen suunterveyden perustan rakentaminen jäi kesken, mistä suomalaisten lasten ja nuorten keskimäärin riittämätön hampaidenharjausaktiivisuus kertoo karua kieltään. 1970-luvun alkupuolella vähentynyt makeisten myynti kääntyi kasvuun vielä samalla vuosikymmenellä. Silti hampaiden reikiintyminen jatkoi nopeaa vähenemistään 1990-luvun alkuun asti.

Hammashoidon notkahtamisen aiheuttama lasten kariesongelmien paheneminen koronaepidemian vuoksi vuonna 2020 olisi voinut olla lievempää, jos koko lapsiväestön elinikäisen suunterveyden perustan rakentamisesta olisi huolehdittu samalla tarmokkuudella kuin 1970-luvun alkupuolella. Kun karieksen hallinta perustuu ensisijaisesti hammashoitoloissa tehtäviin toimenpiteisiin, hampaiden reikiintyminen lisääntyy, jos ehkäisevien toimenpiteiden tekeminen keskeytyy pitkäksi aikaa.

Parinkymmenen viime vuoden aikana olisi saattanut olla fiksumpaa siirtää lasten ja nuorten hammashoidon painopistettä elinikäisen terveysperustan rakentamisen suuntaan sen sijaan, että yksioikoisesti pyrittiin vähentämään vaikuttamattomaksi koettuja tarkastuksia ja toimenpiteitä. Lasten ja nuorten hoidon suun terveydenhuollolle aiheuttamaa taakkaa olisi ehkä voitu keventää tehokkaammin antamalla suunterveyden näkökulmat hyvin kattavaa elintapaohjausta kaikille lapsiperheille ja kohentamalla elinympäristön terveellisyyttä.

Hannu Hausen
Hammaslääkäriliton terveyden edistämisen asiantuntija

Viite
1. Linden J, Widström E, Sinkkonen J. Children and adolescents´ dental treatment in 2001–2013 in the Finnish public dental service. BMC Oral Health 2019 (1); 19: 131.


Julkaistu Hammaslääkärilehden 2/22 Suusta terve -palstalla