Lähtökohdat
Ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä on kasvanut 2000-luvulla. Jokaisen hammaslääkärin on hyödyllistä saada tietoa ulkomaalaistaustaisten suunterveydestä, palvelujen tarpeesta ja elintavoista, jotta hoitopalveluja voidaan kehittää vastaamaan tarpeita nykyistä paremmin.
Menetelmät
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maamu-aineistoa vuodelta 2012. Maamu-aineisto koostuu Suomessa asuville venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisille henkilöille (n = 1 846) tehdyistä haastatteluista ja terveystutkimuksista. Verrokkiaineistona käytettiin THL:n Terveys 2011 -aineistoa (n = 1 459).
Tulokset
Koettu suunterveys oli ulkomaalaistaustaisilla heikompi kuin tutkimuskuntien saman ikäisellä väestöllä keskimäärin, ja lisäksi ulkomaalaistaustaiset kävivät harvemmin suun tutkimuksissa.
Venäläis- ja kurditaustaisilla epäedulliset elintavat (runsas alkoholinkäyttö, tupakointi sekä vähäinen kasvisten ja hedelmien kulutus) olivat yhteydessä heikompaan suunterveyteen sekä harvempiin suun tutkimuskäynteihin.
Johtopäätökset
Epäedulliset elintavat olivat yhteydessä suunterveyteen liittyviin muuttujiin. Ulkomaalaistaustaiset kävivät koko väestöön verrattuna harvemmin suun tutkimuksissa, joten heidän ennaltaehkäisevään hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Kirjoittajat
Aino-Maija Hepola, HLK
Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
Maijaliisa Erkkola, dosentti, FT
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Paula Bergman, biostatistikko, FM
Biostatistiikan keskus, Helsingin yliopisto ja HUS
Natalia Skogberg, projektipäällikkö, FT
Hyvinvointi-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Aura Heimonen, HLT, EHL
Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.
Suom Hammaslääkäril 2020; 10: 22-29
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The association between health behaviour and oral health among migrants in Finland
The number of migrants in Finland has increased every year in the 21st century. In order to treat all the patients equally it is important to know about the migrants’ oral health and the factors affecting their oral health.
In this study we used The Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu) data from The National Institute for Health and Welfare (THL) (n = 1 846). The Maamu data was collected through interviews and a health examination between 2010 and 2012 and included persons of Somalian, Kurdish and Russian origin. The Health 2011 Survey, also conducted by THL, was used as reference data (n = 1 459).
The results of this study show that migrants did not participate in regular dental examinations as often as the Finnish population on average. Migrants also perceived their oral health as poor or quite poor more often than the Finnish population.
Among persons of Russian and the Kurdish origin, tobacco use, heavy alcohol consumption and not consuming fresh fruits and vegetables daily was linked to poorer oral health and the less frequent participance in dental examinations.
It was not possible to examine the association between tobacco use, alcohol consumption, diet and oral health among persons of Somali origin due to a very low prevalence of smoking, excess alcohol intake and fruit and vegetable consumption. Overall, it seems that the same individuals who have unhealthy habits have below average oral health, regardless of their background.
Because persons of migrant origin do not participate in regular dental examinations as often as the Finnish population on average, it is important to pay attention to the preventive dental care of migrants.