Terveyttä koskeva eriarvoisuus on yleismaailmallista. Aikuisten keskuudessa suun sairauksien esiintyminen vaihtelee huomattavasti sosioekonomisen aseman, kuten tulojen, koulutuksen ja ammatin mukaan. Havaittavissa on sosiaalisten tekijöiden vaikutus myös lasten suunterveyteen. Tutkimukset osoittavat, että suunterveyden eriarvoisuus on pysyvä ilmiö.
Sosiologian eri koulukunnat ovat edistäneet teoreettista ymmärrystä yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Konfliktiteorian mukaan taloudelliset tekijät ovat tärkein selittävä syy yhteiskuntaluokkien ja puutteen olemassaololle. Teoria korostaa valtaa sekä suhdetta yhteiskunnan tuotantovälineisiin. Funktionalistinen teoria (konsensusteoria) puolestaan korostaa yhteiskunnalliseen asemaan liittyvää arvovaltaa, yhteiskunnallisen arvon tunnustusta ja muilta saatua ihailua. Neljää päämenetelmää on käytetty yhteiskuntaluokkien tai sosioekonomisten kerrosten mittaamiseen. Konsensusteoria puhuu maineperusteisuuden, itseasemoinnin ja yhdistelmäindeksimenetelmän puolesta, kun taas konfliktiteoria suosii objektiivista menetelmää mittaamiseen.
Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden taustalta löytyy rakenteellisia, psykososiaalisia ja poliittisia tekijöitä. Välittävistä tekijöitä tärkeitä ovat elintavat ja riskikäyttäytyminen. WHO on luonut mallin, joka lisää ymmärrystä eriarvoisuuden yhteiskunnallisista mekanismeista. Epäoikeudenmukaisia terveys-
eroja voidaan vähentää oikeanlaisilla poliittis-hallinnollisilla toimilla. Valtiot voivat käyttää sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi WHO:n määrittelemiä kansanterveysstrategioita, joissa käsitellään seikkaperäisesti myös suunterveyttä koskevan eriarvoisuuden vähentämistä.
Kirjoittajat
Poul Erik Petersen
Professor, Dr Odont, Dr h.c.,
cand.scient.soc.
Institute of Odontology,
Faculty of Health and Medical Sciences
University of Copenhagen, Denmark
poep@sund.ku.dk
Magnus Hakeberg
Professor, Odont Dr,
Institute of Odontology, Sahlgrenska
Academy
University of Gothenburg
Gothenburg, Sweden
magnus.hakeberg@odontologi.gu.se
Käännös: Ilkka Helander
Suom Hammaslääkäril 2021; 6: 28–38
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Inequalities in oral health – theoretical approaches
This report outlines the theoretical concepts in health inequality and discusses the major principles on how to close the inequality gaps in oral health between population groups. Inequality in health is universal. Among adults, oral diseases vary substantially by socioeconomic status such as income, education, and occupation. In addition, the effect of social factors on the oral health of children is observed across countries. Surveys document that inequality in oral health persists over time. Sociological schools of thought have made theoretical contributions to the understanding of social inequality. For conflict sociologists, the economic factor is the prime cause explaining the existence of social classes and deprivation. Conflict theory emphasizes power and relationship to the means of production of the society. Functionalist or consensus theory points to the prestige of social positions, social recognition, respect, and admiration from others. Four principal methods have been used for measuring the concepts of social classes or socio-economic strata. Consensus theory advocates the reputational method, self-location, and the composite index method, while conflict theory is in favour of the objective method. Structural and psychosocial factors and political determinants are drivers in the creation of health inequality. Lifestyles and risk behaviour are important mediating factors. An approach to understanding the social mechanisms of inequalities involves a model originally established by the WHO. Inequalities in health are unfair but can be reduced by the right mix of government policies. The WHO recognises the appropriate public health strategies for countries to adopt for breaking the social inequities in health and the principal approaches to reducing inequities in oral health are detailed.