Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon hampaan juurihoidon jaksojen käynnit, kestot, toimenpiteet ja kustannukset poikkesivat julkisen ja yksityisen sektorin välillä Oulussa. Samalla arvioitiin, miten edellä mainitut havainnot vastasivat hampaan juurihoidon Käypä hoito -suositusta.
Tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja hoitokäyntien kestoista eikä juurihoitojen laadusta. Hyvä juurihoito edellyttää riittävästi aikaa, ja ensiarvoisen tärkeää olisikin varmistaa, että toteutettu hoito on riittävän laadukasta ja kustannusvaikuttavaa pitkällä tähtäimellä. Tavoite on, että juurihoidettu hammas säilyy suussa tulehdusvapaana mahdollisimman pitkään ilman, että sitä täytyy juurihoitaa uudestaan tai poistaa.
Lähtökohdat
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa (sote-uudistus) aikuisten suun terveydenhuollon yksityiset palvelut tulevat valinnanvapauden piiriin. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, poikkesivatko hampaan juurihoitojen jaksot ja niiden kustannukset vuonna 2013 julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Menetelmät
Aineistona käytettiin potilastietojärjestelmien sekä Kelan rekisterien tietoja 30−64-vuotiaiden oululaisten suun terveydenhuollon käynneistä, toimenpiteistä ja kustannuksista vuodelta 2013. Sektoreiden välisiä eroja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset
Hampaan juurihoidon kustannukset olivat yksityisellä sektorilla keskimäärin kolmanneksen suuremmat kuin julkisella sektorilla. Julkisen juurihoidon mediaanikesto oli kaksinkertainen yksityiseen verrattuna (57 ja 26 kalenteripäivää), vaikka julkisella tehtiin keskimäärin hieman vähemmän käyntejä.
Johtopäätökset
Ero julkisen palvelun laskennallisen tuotantokustannuksen ja yksityisen palvelun kokonaishinnan välillä on merkittävä sote-uudistuksen kannalta. Vapaa hinnoittelu voi johtaa kustannusten kasvuun. Toisaalta jos juurihoito on jatkossa suoraan valittava kiinteähintainen palvelu, riskinä on hoidon laadun heikentyminen.
Kirjoittajat
Tommi Uimonen, KTM, konsultti
Nordic Healthcare Group
tommi.uimonen@gmail.com
Riikka-Leena Leskelä, TkT, tutkimusjohtaja
Nordic Healthcare Group
Lari Koukkula, KTM, tuotepäällikkö
Nordic Healthcare Group
Päivi Siukosaari, HLT, EHL (kariologia ja endodontia)
HUS, Helsingin yliopisto
Sakari Kärkkäinen, FT, palvelupäällikkö
Oulun kaupunki
Hennamari Mikkola, KTT,
tutkimusprofessori
Kela, Tieto- ja viestintäyksikkö
Lauri Virta, LKT, tutkijalääkäri
Kelan tutkimus
Suom Hammaslääkäril 2017; 14: 24-29
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Procedures, episode lengths and costs in endodontic therapy – A registry study comparison between the public and private sectors
The reform of the Finnish social and health care system will implement freedom of choice between public and private providers in dental care services for adult population. This study analyzed how the procedures, episode lengths and costs in endodontic therapy varied between the public and private sectors in 2013.
The study is a retrospective registry study in which we used patient level data retrieved from the electronic medical records of public health care and the registry of the Social Insurance Institution of Finland. The data included information regarding the dental care service usage and costs of a population aged between 30 and 64 years in 2013 in Oulu. The differences between the public and private sectors were analyzed with descriptive and statistical methods.
On average, the cost of endodontic therapy was approximately 30% higher in the private sector, compared to the public sector. The episode length in the public sector was double that of the private sector (57 and 36 calendar days), even though the number of visits did not differ between the sectors.
The difference between the computational production cost of the public sector and the price of the private sector is significant regarding the upcoming reform. Allowing for free pricing could lead to an increase in the total costs, but on the other hand, fixing the price of endodontic therapy could have an adverse effect on the quality of care.