Hammaslääkäri

Perjantai 30.07.2021

Hampaiden säilyminen, juurihoidot ja irtoproteesien käyttö ennustavat pidempää elinikää

Suun infektiokuorman on havaittu lisäävän monien yleissairauksien ja kuoleman riskiä. Eniten näyttöä näiden riskien lisääntymisestä löytyy marginaalisen parodontiitin osalta, mutta myös apikaalisen parodontiitin merkitystä yleissairauksissa tutkitaan kiivaasti. Nämä tavallisimmat biofilmin käynnistämät suusairaudet saattavat johtaa hampaiden menetyksiin, mikä puolestaan heikentää potilaan pureskelukykyä, ravinnonsaantia, sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua. Epidemiologisissa tutkimuksissa hammaspuutosten onkin todettu ennustavan lyhentynyttä elinajanodotetta voimakkaasti.

Aiemmat seurantatutkimukset ovat keskittyneet selvittämään lähinnä patologisten suumuutosten yhteyksiä kuolleisuuteen, kun taas tutkittavien aiempi hammashoito on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi hampaita, joissa havaitaan apikaalinen parodontiitti, on harvoin eroteltu sen mukaan, onko hampaassa juuritäyte vai ei. Tässä tutkimuksessa selvitettiin useiden suulöydösten yhteyttä sydänperäiseen sekä kokonaiskuolleisuuteen 8 vuoden seurannassa. Tarkasteltuja tekijöitä olivat mm. hampaiden lukumäärä, syventyneet ientaskut, irtoproteesit, apikaaliparodontiitti ja juuritäytteet.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista Parogene-aineistoa (N = 508, keski-ikä 63 vuotta). Kaikille aineiston potilaille oli tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, hampaiston ja leukojen panoraamatomografiakuvaus sekä huolellinen suun tutkimus seurannan alussa. Kuolintiedot kerättiin kuolinsyyrekisteristä. Tilastollisissa analyyseissä huomioitiin sekoittavina tekijöinä potilaan ikä, sukupuoli, tupakointi, sepelvaltimotaudin vakavuusaste, parodontaalinen infektiokuorma, hampaiden lukumäärä ja proteesien käyttö.

Kahdeksan vuoden seurannan aikana rekisteröitiin 69 kuolemaa, joista 41 johtui sydän- ja verisuonisairauksista. Tilastollisissa malleissa havaittiin, että korkea ikä, miessukupuoli, tupakointi, marginaalinen parodontiitti ja hammaspuutokset liittyivät korkeampaan kuolleisuuteen. Monimuuttujamalleissa hammaspuutokset yhdistyivät vahvasti sekä kokonais- että sydänkuolleisuuteen. Vastaavaan lopputulokseen on päädytty lukuisissa aiemmissakin julkaisuissa. Tässä tutkimuksessa tehtiin kuitenkin myös uusi löydös: puuttuvia hampaita korvaavat irtoproteesit yhdistyivät pienempään kuolleisuuteen, riippumatta hampaiden lukumäärästä.

Apikaalinen parodontiitti ei tässä tutkimusaineistossa liittynyt kuolleisuuteen, mikä voi johtua siitä, että juuritäytteiden suuri lukumäärä sekä apikaaliparodontiitin esiintyminen juurihoidetuissa hampaissa toimivat suojaavina tekijöinä. Näiden tulosten valossa endodonttisten infektioiden ja yleissairauksien yhteyksiä kartoittavissa tutkimuksissa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, onko infektio primaarinen, sekundaarinen vai hoidettu. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvittää, eroavatko juurihoidettuihin hampaisiin syntyneiden apikaalileesioiden systeemiset vaikutukset hoitamattomien apikaalileesioiden vaikutuksesta.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan laaja hammaspuutos johtaa ennen kaikkea heikentyneeseen ravinnonsaantiin ja tätä kautta suurempaan kuolemanriskiin. Pelkkä purennan kuntouttaminen ei kuitenkaan riitä parantamaan ravintotottumuksia, vaan hoitoon tulisi mahdollisesti liittää dieettineuvontaa. Irtoproteesit saatetaan myös tulkita ”ei-välttämättömiksi” kojeiksi, vaikka niiden käyttö parantaa tutkitusti potilaan koettua elämänlaatua. Proteesit ovat melko kalliita, joten proteesin hankinta saattaa heijastaa potilaan sosioekonomista asemaa sekä yksilöllistä motivaatiota terveytensä hoitamiseen. Potilaat, joille on valmistettu proteesit ja/tai tehty juurihoitoja, ovat luultavasti käyttäneet terveydenhuoltopalveluita aktiivisesti, mikä voi osaltaan selittää tämän tutkimuksen päälöydöksiä.

Association between Dental Factors and Mortality

Liljestrand JM 1, Salminen A 1, Lahdentausta L 1, Paju S 1, Mäntylä P 1, 3, Buhlin K 1, 4, Tjäderhane L 1, 5, Sinisalo J 2, Pussinen PJ 1.

1 Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala
2 Sydän- ja keuhkokeskus, Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin yliopisto
3 Hammaslääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto / Suu- ja leukasairaudet, Kuopion yliopistollinen sairaala
4 Parodontologian jaosto, Hammaslääketie­teen osasto, Karolinska Institutet, Huddinge, Ruotsi
5 Suun terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen keskussairaala

International Endodontic Journal

Julkaistu verkossa 4.12.2020. doi: 10.1111/iej.13458.