Hammaslääkäri

Torstai 01.12.2022

HLA-tyyppi on yhteydessä syljen aMMP-8- tasoon, pikadiagnostiikan merkitys tarkentuu

Sveitsiläis-suomalainen tutkimus (1) osoittaa ensimmäisenä, että HLA-tyyppi (HLA-A11) on yhteydessä parondontiittiin liittyviin aMMP-8-tasoihin. Tutkimuksessa selvitetään HLA-tyyppien yhteyttä parodontiumin tulehdukseen liittyviin syljen aMMP-8-tasoihin terveillä ja parodontiittia sairastavilla aikuisilla. Useita merkittäviä yhteyksiä HLA-tyyppien (human leukocyte antigens) ja tulehduksellisten sairauksien, esimerkiksi spondylartriittien, tyypin 1 diabeteksen, systeemisen punahukan ja keliakian, välillä on osoitettu, ja HLA-tyypitystä käytetään myös avuksi kliinisessä diagnostiikassa. HLA-tyyppien ja parodontiitin yhteyttä on myös tutkittu, ja useiden HLA-alleelien yhteys­ parodontiittiin on osoitettu.

Tutkimuspopulaatio on rekrytoitu vapaaehtoisista aikuisista kantasoluluovuttajista, joiden HLA-tyypit (HLA-A, -B ja DRB1) on luovutusprotokollan mukaisesti selvitetty serologisesti tai PCR:llä. Potilailta on kerätty sylkinäytteet, joista on analysoitu aMMP-8-pitoisuudet. Lisäksi on tehty täydellinen parodontologinen Tonettin uuden ientautiluokittelun mukainen kliininen status.

Tutkimuksen 202 potilaasta 86 oli parodontiumiltaan terveitä ja 116:lla oli parodontiitti, joista 83 oli vaikeusasteeltaan lievää tai kohtalaista ja 33 vaikea-­asteista. Terveillä, HLA-A11-positiivisilla yksilöillä oli matalampi syljen aMMP-8-taso (49,2 ± 32,5 ng/ml) kuin HLA-A11-negatiivisilla (123,6 ± 119,2 ng/ml). Tämän löydöksen kanssa päinvastaisesti HLA-A11-positiivisilla parodontiittipotilailla oli korkeampi aMMP-8-taso (394,2 ± 255,6 ng/ml) kuin HLA-A11-negatiivisilla parodontiittipotilailla (201,1 ± 146,1 ng/ml). Molemmat yhteydet pysyivät tilastollisesti merkitsevinä (p < 0,05) myös, kun ikä, sukupuoli, tupakointi, lääkkeiden käyttö ja hampaiden harjaus vakioitiin.

Suomalais-intialais-nigerialais-kreikkalainen minikatsaus (2) käy läpi aMMP-8-suunestevieritestauksen mahdollisuuksia suusairauksien ja niihin läheisesti liittyvien yleissairauksien pikadiagnostiikassa ja seulonnoissa sekä biomarkkerina. Tähän on keskeisesti vaikuttanut perinteisten kliinis-­radiologisten ja mikrobiologisten metodien ja analyysien epätarkkuus etenkin tautiaktiviteettien arvioinneissa. Katsaus esittää, että MMP-8-vieritestauksella on kätevää ja nopeaa pikadiagnostisoida parodontiitti ja peri-implantiitti sekä esidiabeteksen, tyyppien 1 ja 2 diabeteksen ja raskausdiabeteksen riski ja kehittyminen. aMMP-8 vieritestaus kykenee myös ilmaisemaan ja heijastamaan paro­dontiitin/peri-implantiitin ja diabetessairauksien kaksisuuntaisen yhteyden. Lisäksi aMMP-8-vieritestauksella on kyetty osoittamaan ja seuraamaan pään ja kaulan alueen syövän sädehoidon oraalialueelle aiheuttamien kudosta tuhoavien sivuvaikutusten kehittyminen ja kulku. aMMP-8-vieritestauksella parodontiitti on osoitettu yhdeksi COVID-19-infektion riskisairaudeksi.

Käynnissä olevissa jatkotutkimuksissa keskitytään vastaavien yhteyksien ja heijasteiden selvittämiseen aMMP-8-vieritestauksella laajemmalti syöpä- ja reumasairauksissa, sydän- ja verisuonisairauksissa sekä gynekologisissa ongelmissa.


Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.

1. Human leukocyte antigens are associated with salivary level of active MMP-8

Matti Mauramo1, 2, Elina Mauramo3, Timo Sorsa4,5, Taina Tervahartiala4, Ismo T Räisänen4, Tuomas Waltimo2
1Patologian osasto, Helsingin yliopisto ja HYKS
2Department for Oral Health and Medicine and Center of Salivary Diagnostics and Hyposalivation, UZB University Centre for Dental Medicine Basel, University of Basel, Basel, Switzerland.
3Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto
4Suu- ja leukasairauksien osasto, hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto ja HYKS
5Department of Oral Diseases, Karolinska Institute, Huddinge, Sweden


Clin Exp Dent Res 2021; 7(5): 833–9.
Julkaistu verkossa 27.8.2021.
doi: 10.1002/cre2.419.

2. Active matrix metallo­proteinase 8: a potential biomarker of oral systemic link

Kehinde Umeizudike1,2, Ismo Räisänen2, Shipra Gupta3, Solomon Nwhator4, Andreas Grigoriadis5, Dimitra Sakellari5, Timo Sorsa2,6
1Department of Preventive Dentistry, Faculty of Dental Sciences, College of Medicine, University of Lagos & Lagos University Teaching Hospital, Lagos, Nigeria
2Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus, Helsingin yliopisto ja HYKS
3Oral Health Sciences Centre, Post Graduate Institute of Medical Education & Research, Chandigarh, India
4Department of Preventive and Community Dentistry, Faculty of Dentistry, College of Health Sciences, Obafemi Awolowo University, Ile-Ife, Nigeria
5Department of Preventive Dentistry, Periodontology and Implant Biology, Dental School, Aristotle University of Thessaloniki, Thessaloniki, Greece
6Division of Periodontology, Department of Dental Medicine, Karolinska Institute, Stockholm, Sweden


Clin Exp Dent Res 2021. Julkaistu verkossa 19.11.2021.
doi: 10.1002/cre2.516.