Hammaslääkäri

Keskiviikko 02.12.2020

HUSin alueen koronapotilaiden hammaspäivystys poikkeusoloissa

Artikkelissa kuvataan HUSin alueelle nopealla tahdilla avatun koronapolin perustamista, toimintaa ja haasteita.

hus_hammaspaivystys.jpg

Kuva: Jenni Jaatinen

Maanantaina 16.3. hallitus julisti Suomeen poikkeusolot, ja elektiivinen toiminta HUSin suu- ja leukasairauksien linjassa ajettiin alas. Kiireellisten potilaiden hoito siirrettiin Haartmanin sairaalaan ja vähemmän kiireelliset jäivät odottamaan tilanteen kehitystä.

Edeltävänä viikonloppuna oli alkanut myös suunnittelu HUSin alueen koronapotilaiden päivystyksellisen suunhoidon järjestämiseksi Suu- ja leukasairauksien linjajohtajan Risto Kontion ja ylihammaslääkäri Hellevi Ruokosen johdolla.

Koronahoitolan suunnittelu ja perustaminen tapahtui viikossa käytännössä ilman mitään etukäteisohjenuoraa tilanteen poikkeuksellisuuden takia. Koronapoli aloitti toimintansa Helsingin Kirurgisessa sairaalassa simulaatiokokeilun jälkeen torstaina 19.3.

Koronapolin tiloiksi otettiin HUSin kliinisen hammashoidon käytössä olleet kuusi hoitohuonetta. Ajatuksena oli, että yhdessä huoneessa pystytään hoitamaan neljä potilasta päivässä, jolloin koronapolin kapasiteetti olisi 24 potilasta päivässä.

Koronapolin perustamiseen liittyvät haasteet

Yksi suurimmista haasteista koronakriisin aikana on ollut informaation kulku eri tahojen välillä. Niin myös koronapolin perustamisessa, jossa on pitänyt selvitellä monenlaisia asioita ja informoida henkilöstöä niin alueen kunnissa kuin varsinaisessa toimipisteessäkin.

Informaation kulkua on parannettu koko ajan vielä polin toiminnan aloittamisen jälkeenkin, ja käytäntöjä on muutettu tarpeen mukaan. Huhtikuun loppuun mennessä ohjeet esimerkiksi potilaita lähettäviin kuntiin oli saatu toimimaan hyvin, mikä vähentää turhien kontaktien määrää.

– Uudet työntekijät perehdytetään toimintaan joka aamu, toteaa apulaisylihammaslääkäri Karita Nylund varsinaisen hoitohenkilökunnan osalta.

Lisäksi ongelmana on virallisen tutkimustiedon puute, koska epidemiatilanne syntyi maailmanlaajuisesti niin nopeasti. Julkaistut artikkelit hammashoidon osalta ovat lähinnä tapauskuvauksia. Esimerkiksi hoitokriteereitä onkin muokattu tarpeen mukaan.

– Mikrobiologian erikoishammaslääkäri ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Hannamari Välimaa on ollut koronapolin perustamisessa tärkeässä roolissa. Häneltä on saatu viimeisin tieto turvallisesta tavasta hoitaa potilaita, kertoo polin perustamisessa mukana ollut erikoishammaslääkäri Jaana Helenius-Hietala.

Koronapolin toiminta

Koronapolin toiminnan kannalta sen logistinen toimivuus on erittäin tärkeää, jotta viruksen leviämistä voidaan välttää mahdollisimman tehokkaasti. Olikin suunniteltava, mistä potilaat ja henkilökunta kulkevat tiloihin satunnaisten kohtaamisten poissulkemiseksi.

Potilasliikenne polin tiloihin tapahtuu ulkokautta. Tuulikaapissa potilaat saavat suunenäsuojaimen kasvoilleen ja se lasketaan kaulalle vasta hammashoitohuoneessa ennen toimenpidettä. Koronapoliin kuuluu hoitohuoneiden lisäksi henkilökunnan vaatteiden vaihtamista varten odotusaulaan perustettu sulkutila, joka mahdollistaa henkilökunnan suojautumisen turvallisesti.

Ennen potilaan hoitotilannetta pyritään valmistelemaan kaikki hoidon kannalta oleellinen välineistö ja röntgentutkimukset valmiiksi, jotta ylimääräinen liikkuminen minimoidaan.

Potilas käy ennen hoitoa PTG-kuvassa. Radiologisen ja kliinisten tietojen perusteella hammaslääkäri suunnittelee hoidon, jotta kaikki tarvittava välineistö saataisiin heti valmiiksi hoitohuoneeseen. Tämän lisäksi pyritään välttämään aerosolin tuottoa pidättäytymällä turbiinin käytöstä.

– Tärkeintä on potilasvalinta ja aerosolin tuoton välttäminen. Henkilökunta käyttää lisäksi asianmukaisia suojavarusteita, toteaa Helenius-Hietala turvallisuuden osalta.

Tähän mennessä on avattu päivittäin kaksi huonetta, ja potilaita on tullut hoitoon enintään kolme päivässä. Jokaista potilasta kohti on varattu 90 minuuttia huoneaikaa, josta puoli tuntia on varattu huoneen siivoamiseen.

Nykyisillä potilasmäärillä on ollut mahdollista hoitaa peräkkäin tulevat potilaat eri huoneissa. Päivystyksessä on töissä yksi kirurgiaan erikoistuva ja kaksi muuta hammaslääkäriä, kaksi hammashoitajaa ja kaksi takapassaria. Lisää henkilökuntaa on varalla tunnin valmiudessa. Töissä olevasta henkilökunnasta ja potilaista pidetään tarkkaan kirjaa, jotta potilaita hoitanut henkilökunta on tarvittaessa mahdollista jäljittää.

Potilaat ja hoitoketju

Päivystykseen otetaan hoidettavaksi särkypotilaita, joilla on todettu koronavirustartunta. Näiden lisäksi hoidetaan karanteenissa olevien ja altistuneiden potilaiden särkyjä. Potilasvalinnan kriteerit ovat jonkin verran muuttuneet päivystyksen toiminnan vakiintuessa. Ensin hoitoon otettiin vain hengitystieoireisia ja kuumeilevia potilaita, joilla oli päivystyshoitoa vaativa hammasoire.

Koronavirusinfektion oireiden tarkentuessa koronapäivystykseen pääsyn kriteereitä muutettiin vastaamaan uusia koronaoireita, kuten esimerkiksi vatsavaiva ja äkillinen haju- tai makuaistin menetys. Tavoitteena on myös, että hammaspäivystyksestä saataisiin ohjattua potilaita koronatesteihin, jotta tartuntastatus voidaan ainakin jälkikäteen varmistaa.

Potilaat tulevat hoitoon kunnan hammaslääkärin lähetteellä. Potilas soittaa oireestaan oman alueensa hammaslääkäriasemalle, ja haastattelun perusteella todetaan hoidontarve ja tarve tehdä hoito koronaklinikalla. Lähettävä hammaslääkäri soittaa koronaklinikan ajanvarauspuhelimeen, johon vastaa puhelinvuorossa oleva erikoishammaslääkäri.

Useasti erikoishammaslääkäri soittaa vielä potilaalle, tarkentaa oirekuvaa ja voi antaa puhelimessa hoito-ohjeita tai varaa ajan koronahammashoitoon. Haastattelulla pyritään seulomaan vielä tarkemmin aitoa päivystyshoitoa vaativat potilaat. Toiminnan alussa lähetettyjen joukossa oli paljon kiireetöntä hammashoitoa vaativia potilaita.

Koronaklinikan reilun seitsemän toimintaviikon aikana on hoidettu yli 60 potilasta. Puheluita on tullut huomattavasti enemmän, yli 200. Suuri osa hoidetuista säryistä on ollut pahasti karioituneita hampaita ja viisaudenhampaiden perikoroniitteja. Pääosa hoidetuista hampaista on vaatinut poistoa.

Ajanvarauksen yhteydessä potilaalle kerrotaan, että on varauduttava hampaan poistoon. Tämä on tavallista myös normaaliolojen päivystyksessä. Karita Nylund kertoo osan potilaista kieltäytyneen mahdollisen poiston takia tulemasta hoitoon.

– Päivystyksessä on myös mahdollisuus aloittaa juurihoito, jos särkevä hammas olisi esimerkiksi hyväkuntoinen etuhammas, joka on järkevä säästää, Helenius-Hietala kertoo.

Monella potilaalla olisi enemmänkin hoidontarvetta suussa, mutta päivystyksessä keskitytään vain oireilevan hampaan hoitoon. Muutama oikomishoidon potilaskin on käynyt päivystyksessä rikkoutuneen oikomiskojeen takia.

Toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvät haasteet

Tähän asti työllistävintä on ollut puhelimitse tapahtuva työskentely, koska yhden potilaan käsittely vaatii useita puheluita. Tämä viekin paljon aikaa, ja voi olla, että siihen tarvitaan jatkossa lisäkapasiteettia. Nyt puheluita on hoitanut yksi hammaslääkäri päivässä.

Yhtenä ongelmana on myös potilaiden liikkuminen poliklinikalle, koska he eivät voi käyttää julkista liikennettä. Tarvittaessa potilaille on järjestetty HUSin oman ambulanssitoiminnan kuljetuksia. Kaukana asuva potilas on myös voinut todeta, että käy ensin omalla paikkakunnallaan koronatestissä, josko sen ansiosta pääsisi hammashoitoon lähempänä kotia.

Lähitulevaisuuden kannalta suurimpia ongelmia on se, että tulevaa hoitokapasiteettitarvetta on melko hankala arvioida. Jos koronatapaukset lisääntyvät, potilaiden määrä todennäköisesti lisääntyy. Se voi kuitenkin lisääntyä myös esimerkiksi siitä syystä, että testauksen lisääntyessä ja tartuntaketjuja tehokkaammin jäljitettäessä potilaita laitetaan enemmän karanteeniin.

Nykyisellä kapasiteetilla toimintaa olisi tarkoitus jatkaa ainakin toukokuun ajan. Sen jälkeen neljä huoneista jää todennäköisesti käyttöön ainakin koko kesäksi. Kirurgisen sairaalan päivystyksen mallilla on valmisteltu Ruskeasuolle Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikön (SEHYK) tiloihin vastaavaa koronapäivystystä. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin siltä, että lisätiloille ei ainakaan toistaiseksi ole tarvetta.

Kuten muuallakin terveydenhuollossa, hengityssuodattimien eli FFP2/3-maskien saatavuudessa on ollut haasteita. Jos potilaskohtaamiset lisääntyvät huomattavasti, suojaimet eivät välttämättä riitä.

– Ennen kiireettömän hoidon lisäämistä onkin tärkeintä varmistaa riittävä suojavälineiden määrä, toteaa apulaisylihammaslääkäri Nylund.

Oppia tulevaisuuden varalle

Koronapotilaiden päivystyshoitopoliklinikka perustettiin käytännössä tyhjästä hyvinkin nopealla aikataululla ja vähäisen tutkimustiedon takia hankalissa olosuhteissa. Vaikka projekti on ollut haastava, kaikkien osapuolien yhteinen näkemys vaikuttaa olevan, että poli saatiin pystyyn hyvin ja se on myös toiminut mallikkaasti. Tästä saatiin varmasti myös hyvää oppia tulevaisuuden varalle mahdollisiin vastaaviin tilanteisiin, sillä tämä tuskin tulee jäämään ainoaksi pandemiaksi tulevina vuosina.

Todelliseen poikkeusolotoimintaan tutustuminen varusmiespalveluksen aikana oli mielekästä ja opettavaista. Vaikka nyt poikkeusolot ovat hieman erilaiset, kuin mihin puolustusvoimissa pääasiassa valmistaudutaan, tarvitaan molemmissa samantyyppistä ratkaisukykyä. Tilanteita tulee yllättäen, eikä kaikkeen voi välttämättä valmistautua kovin hyvin etukäteen.

Myös johtajuus korostuu, ja käskynannon pitää olla selkeää. Tärkeintä tällaisessa poikkeusolotilanteessa onkin säilyttää sotilastoiminnallekin olennainen kyky tehdä ratkaisuja ja ylläpitää informaationkulkua. On myös tärkeää, että tietoa kerätään tilanteen edetessä mahdollisimman kattavasti ja ylläpidetään tilannekuvaa, minkä avulla toimintaa kehitetään.



Artikkeli perustuu pääosin suulliseen tiedonantoon koronapolin perustaneilta toimijoilta ja se koostettiin osana kahden HUSin suu- ja leukakirurgialla tutustumassa olleen lääkintäupseerikokelaan varusmiespalvelusta.

Haluamme kiittää jakson mahdollistamisesta ja avusta HYKS Pää- ja kaulakeskuksen Suu- ja leukasairauksien linjan osastonylilääkäri Johanna Snälliä.