Reilulla prosentilla hammaslääkäreistä on diagnosoitu COVID-19-tauti ja noin joka kymmenes on ollut karanteenissa. Tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Hammaslääkäriliiton helmikuun alussa kaikille työelämässä oleville Hammaslääkäriliiton jäsenille lähettämästä kyselystä.
Kyselyssä kartoitettiin hammaslääkärien toimintaa ja COVID-19-pandemian vaikutuksia hammaslääkäreihin sekä koko pandemian ajalta että erityisesti koskien huhtikuuta 2020 ja tammikuuta 2021. Kyselyyn vastasi 1 759 hammaslääkäriä, joka oli 43 % kyselyn saaneista. Osa kysymyksistä oli suunnattu pelkästään kliinistä työtä tekeville hammaslääkäreille. Kyselyn ensimmäiset tulokset ovat nyt valmistuneet.
Koronaviruksen nukleiinihapon osoitustesti oli tehty 52 %:lle vastaajista ja vasta-ainetesti 3 %:lle. Vastaajista 14 % oli ollut karanteenissa, ja heidän karanteenipäiviensä keskiarvo oli 11 päivää. Yhteensä 22 vastaajalta (1,3 %) oli diagnosoitu COVID-19-koronavirustauti. Heistä 64 % tiesi tartunnan lähteen; kolmella sairastuneista tartunta oli saatu työpaikalta. COVID-19-koronavirustautiin sairastuneiden prosenttiosuus oli sama kuin työikäisellä väestöllä Suomessa keskimäärin (THL).
Lomautukset arkea joka kolmannen työpaikalla
Kysyttäessä kliinistä työtä tekeviltä hammaslääkäreiltä pandemian vaikutuksesta kirurgisen suu-nenäsuojaimen vaihtamiseen vastaajista 28 % kertoi vaihtavansa suojainta useammin kuin ennen pandemiaa. 77 % vaihtoi suojaimen jokaisen potilaan jälkeen, 12 % vaihtoi suojaimen, kun se tulee likaiseksi tai kostuu, ja kaksi prosenttia vaihtoi sen päivittäin. Ohjeita harvempaan suojainten vaihtamiseen on voinut vaikuttaa se, ettei suojaimia ollut aluksi riittävästi saatavilla johtuen maailmanlaajuisesta äkillisesti lisääntyneestä tarpeesta.
Vastaajista 32 % kertoi käyttävänsä visiiriä aina hoitotoimenpiteiden aikana. Ennen hoidon aloittamista vastaajista 76 % pyysi potilaita purskuttelemaan suun vetyperoksidi- tai jodiliuoksella. Viranomaisten ohjeisiin pandemian vaikutuksesta potilastyöhön oli tutustuttu hyvin. Ainoastaan 0,5 % ilmoitti, ettei ole tutustunut ohjeisiin.
Huhtikuussa 2020 kliinisen työn vähenemisestä kertoi 85 % vastaajista. 13 %:lla vastaajista kliinisen työn määrä oli säilynyt ennallaan verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Tammikuussa 2021 työn vähenemisestä kertoi 18 % ja ennallaan säilymisestä 67 %. Kliinisen työn määrä oli lisääntynyt prosentilla vastaajista huhtikuussa 2020 ja tammikuussa 2021 yhteensä 15 %:lla verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.
Kysyttäessä vaikutuksesta tulojen määrään (mukana myös vastaajat, jotka eivät tee kliinistä työtä) 78 % vastaajista ilmoitti tulojen vähentyneen, 1 % lisääntyneen ja 22 %:lla tulot eivät olleet muuttuneet huhtikuussa 2020 verrattuna tavanomaiseen kuukausituloon. Tammikuussa 2021 vastaavat luvut olivat 22, 6 ja 72 %. Vastaajista 37 % työskenteli työpaikalla, jossa oli ollut ollut tai suunnitteilla lomautuksia.
Vastaajista 9 % oli erittäin huolestunut, 47 % melko huolestunut, 40 % vain vähän ja 5 % ei lainkaan huolestunut pandemiasta vastaushetkellä. Avovastauksissa korostui huoli rokotteiden saatavuudesta.
Moni vastaajista oli jättänyt myös rohkaisevia terveisiä kollegoille: ”Kämpa på – vi klarar det nog!”.
Tutkimusryhmä esittää lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille.
Kirjoittajat
Johanna Uittamo, HLT, LL
Hannamari Välimaa, LT, EL, EHL
Risto Kontio, dosentti, EL, HLL
Hellevi Ruokonen, HLT, EHL
Nora Savanheimo, HLT, EHL
Jaakko Koivumäki, YTT