Hammaslääkäri

Perjantai 20.09.2019

Juurihoidot osana Kelan korvaamaa hammashoitoa vuosina 2006−2015

Yksityissektorin juurihoitopotilaiden ja -toimenpiteiden määrät pienenivät 10 vuoden aikana koko maassa, ja muutosten alueelliset erot olivat huomattavia.

Tässä tutkimuksessa todettu juurihoitojen väheneminen saattaa osaltaan todentaa aikuisväestön suunterveyden paranemista ja siihen liittyvää juurihoitojen tarpeen asteittaista vähenemistä.

Toisaalta juurihoitojen vähenemä yksityisektorilla voi heijastaa potilaiden siirtymistä terveyskeskushoitoon tai terveyskeskuksen antamien palvelusetelien käyttäjiksi.

Kummassakaan tapauksessa hoidot eivät näy Kelaston luvuissa, koska niistä ei saa sairaanhoitokorvauksia.

Lähtökohdat

Hammashoidon toimenpiteistä kerättävä yksityiskohtainen tieto tallennetaan nykyään käytännössä aina sähköisiin tietopankkeihin, mutta julkisuudessa sitä ei ole juurikaan hyödynnetty. Tämä tutkimus selvittää yksityissektorin juurihoitopotilaiden ja toimenpiteiden määrien muutoksia vuodesta 2006 vuoteen 2015.

Menetelmät

Tutkimuksen kohteeksi valittiin 17 suurinta kaupunkia sekä koko maa yhtenä yksikkönä. Sairaanhoitokorvaustiedot haettiin Kelan verkosta Kelasto-ohjelman avulla. Verkosta poimittiin vuosien 2006−2015 potilas- ja toimenpidemäärät kaikesta korvattavasta hammashoidosta sekä erikseen juurihoidosta. Hoitojen kattavuus laskettiin suhteessa aikuisväestön määrään ja juurihoitojen osuus suhteessa kaikkeen korvattuun hoitoon.

Tulokset

Kela-korvauksia hammashoidostaan sai vuosittain 25 % (22,3−30,3 %) aikuisväestöstä, ja kattavuus pysyi lähes samana koko tarkastelujakson ajan. Juurihoitoa saaneita oli 9 % kaikista Kela-korvausta saaneista vuonna 2015, kun vuonna 2006 heitä oli 11,2 %. Juurihoitopotilaiden osuus vaihteli kaupungeittain (5,8−11,7 %) ja oli vuonna 2015 kaikissa kaupungeissa pienempi kuin vuonna 2006. Juurihoitopotilaiden määrä väheni koko maassa 14,8 %; kaupungeittain muutos vaihteli 21,2 %:n kasvusta 47,5 %:n vähenemään.

Johtopäätökset

Juurihoitoja yksityissektorilla saaneiden potilaiden määrä väheni selvästi 10 vuoden aikana.

Kirjoittaja

Miira M Vehkalahti, HLT, dosentti
Helsingin yliopisto,
suu- ja leukasairauksien yksikkö
miira.vehkalahti@helsinki.fi

Suom Hammaslääkäril 2018; 2: 20-25

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Endodontics in the private sector in Finland 2006−2015

The present study estimated changes in the amount and proportion of endodontics in private dental care in Finland, in the 17 largest cities and the whole country, from 2006 to 2015.

The numbers of all dental patients and treatments, and separately the endodontic ones, were collected from the public electronic data bank of the Social Insurance Institution. The population data were extracted from the electronic database of Statistics Finland.

The annual coverage of private dental services was defined as the number of patients per adult population in each area. The proportion of endodontics was defined as the numbers of endodontically treated patients per all the dental patients.

A total of 1.1 million patients, comprising 25% of the adult population, used private dental services in 2015; in the target cities, the coverage ranged from 22.3% to 30.3%. In the whole country, the coverage remained at around 25% across the 10 years.

Almost 98,000 patients, comprising 9% of all dental patients, received endodontic treatments in 2015; in 2006, their proportion had been 11.2%. The same decreasing trend was found in every city.

The decrease in the numbers of endodontic patients was nearly 17,000 patients, which means 14.8% fewer patients in 2015 than in 2006. The numbers of endodontic treatments decreased even more, by 21.4%, from 2006 to 2015.

Between the cities, the 10-year changes in endodontics differed widely from an increase in 3 cities to mild or strong decreases in the rest. The present findings indicate a decreasing trend in endodontics in private dental care in Finland.