Post

VertaisarvioituKäypä hoito -suositus Parodontiitti

21.11.2016
kaypa_hoito_naytonastetaulukko

Tämä on tiivistelmä. Viittaus ja linkki suosituksen täyteen versioon ovat tekstin lopussa.

Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteina on

  • kiinnittää huomiota erityisesti parodontiitin ehkäisyyn, varhaisdiagnostiikkaan ja -hoitoon
  • kiinnittää huomiota myös hammasimplantteja ympäröivien kudosten terveydentilaan
  • luoda hyvin toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon
  • lisätä tietoisuutta hampaan kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksista, jotta ihmiset osaisivat hakeutua riittävän ajoissa hoitoon ja pystyisivät toimimaan aktiivisesti osana hoitotiimiä
  • lisätä tietoisuutta parodontiitin vaikutuksista yleissairauksiin.

Kohderyhmät

Suosituksen kohderyhminä ovat

  • hammaslääkärit, suuhygienistit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö
  • muut terveydenhuollon ammattihenkilöt (mm. lääkärit, neuvola- ja kouluterveydenhoitajat, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, diabeteshoitajat, vanhusten hoivatyötä tekevät)
  • potilasyhdistykset, kuten sydän-, diabetes- ja reumayhdistykset
  • muu väestö.

Määritelmät

Suositukseen liittyvää alan termistöä on koottu lisätietoaineistoon, joka on luettavissa suosituksen sähköisestä versiosta.

Esiintyvyys

Terveys 2000 -tutkimuksen [2] mukaan ien- ja hampaan kiinnityskudossairaudet ovat merkittävä hammashoidollinen kansanterveysongelma 30 vuotta täyttäneillä hampaallisilla suomalaisilla.

  • Ientulehdusta esiintyy 74 %:lla (miehistä 77 %:lla ja naisista 70 %:lla).
  • Syventyneitä (≥ 4 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 64 %:lla (miehistä 72 %:lla ja naisista 57 %:lla).
  • Syviä (≥ 6 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 21 %:lla (miehistä 26 %:lla ja naisista16 %:lla).

Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan sairauden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia [3] verrattuna Terveys 2000 -tutkimuksen tietoihin.

Paikallisen aggressiivisen parodontiitin (aiempi termi juveniili parodontiitti) esiintyvyys on Suomessa noin 0,1 % [4].
Parodontiitiin esiintyvyys lisääntyy selkeästi jo alle 30-vuotiailla, erityisesti tupakoivilla [5].

Vaikean parodontiitin esiintyvyys lisääntyy iän myötä siten, että ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi 20. ja 40. ikävuoden välillä [6]. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vaikean parodontiitin esiintyvyys (11,2 %) ei ole muuttunut vuodesta 1990 vuoteen 2010 [6].

Implanteilla hoidetuista potilaista peri-implanttimukosiittia esiintyy 43 %:lla (meta-analyysi, CI:
32–54 %, vaihteluväli 1–65 %) ja peri-implantiittia 22 %:lla (meta-analyysi, CI: 14–30 %, vaihteluväli 1–47 %) [7], [8].

Keskeinen sanoma

  • Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti. Yleisimmin kyseessä on krooninen parodontiitti, joka on väestössä alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
  • Gingiviitin eli ientulehduksen ehkäisy ja hoito ovat keskeinen osa parodontiitin ehkäisyä.
  • Parodontiitin varhaisdiagnostiikkaan ja hoitoon on perusterveydenhuollossa kohdistettava erityistä huomiota, sillä vaikea parodontiitti ja sen seuraukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia ja vaativat usein erikoishammaslääkäritasoista hoitoa.
  • Parodontiittiriskin toteaminen edistää ehkäisyn ja hoidon kohdentamista.
  • Parodontologinen tutkimus, johon kuuluu olennaisesti ientaskumittaus, on osa suun terveydentilan tutkimusta ja sisältää myös peri-implanttikudosten tutkimisen. Tutkimus pitää tehdä kaikenikäisille säännöllisin väliajoin, jotta hampaita ja hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaudet todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Hammaslääkäri vastaa diagnostiikasta, hoidon suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
  • Kun sairaus on diagnosoitu, se hoidetaan viipymättä. Vaikuttava hoito on toteutettavissa tehokkaasti lyhyellä aikavälillä.
  • Tärkeä osa hoitoa ovat omahoidon ohjaus, potilaan sitouttaminen hoitoon ja tarvittaessa tupakkatuotteista vieroitus.
  • Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä on potilaan toimiva omahoito.
  • Ylläpitohoito on olennainen osa kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksien hoitoa.
  • Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Koko suositus painettuna: Suom Hammaslääkäril 2016; 13: 35–45.
Suositus verkossa Duodecimin sivuilla: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50086

Aiheen rajaus

Suositus käsittelee parodontiitin ehkäisyä, diagnostiikkaa ja kroonisen parodontiitin hoitoa. Lisäksi suositus käsittelee peri-implanttisairauksien ehkäisyä ja diagnostiikkaa sekä peri-implanttimukosiitin hoitoa.

Suosituksessa ei käsitellä

Lue myös
Etsitkö näitä?