Kööpenhaminan yliopiston hammaslääketieteen yksikön suusairauksien erikoisklinikalla hoidetaan potilaita, joilla on erilaisia hampaiden kehitys- ja mineralisaatiohäiriöitä. Ennen kuin potilaat tulevat klinikallemme, he ovat yleensä jo saaneet paljon hammashoitoa perusterveydenhuollossa. Tavallisesti heille on myös laadittu pitkäaikaisia hoitosuunnitelmia.
Restoratiivisen hammashoidon vaatimuksiin kuuluu, että korvaavat rakenteet ovat pitkäkestoisia ja potilaan näkökulmasta esteettisesti hyväksyttäviä.
Voidaankin kysyä, millaisissa tilanteissa ja kuinka rohkeasti voimme käyttää uusia keraamisia materiaaleja. Kuinka paljon dokumentointia ja näyttöä vaaditaan, ennen kuin näitä keraameja on perusteltua käyttää nuorilla potilailla, joista useimmille hampaiden estetiikka ja hammashoitoon liittyvät psykologiset seikat merkitsevät paljon?
Näitä kysymyksiä käydään tässä artikkelissa läpi kolmen esimerkkitapauksen kautta. Kussakin tapauksessa kliiniset haasteet ovat erilaiset.
Kliininen merkitys
Keraamisia materiaaleja käytetään korvaamaan hammaskudosta sekä hammas- että implanttikantoisissa proteettisissa rakenteissa. Valinta eri keraamisten restauraatiotyyppien välillä saattaa olla vaikea erityisesti silloin, kun potilas on nuori. Nuorelle potilaalle tehdyn hammasrestauraation tulisi olla sekä pitkäikäinen että hyvin esteettinen.
Kirjoittajat
Mette Moeslund, tandlæge, klinisk lærer, Odontologisk Institut, afdeling for Oral Rehabilitering, Tandlægeskolen, Det sundhedsvidenskabelige Fakultet, Københavns Universitet, Danmark
mmoe@sund.ku.dk
Klaus Gotfredsen, odont. dr. et lic. odont, professor, Odontologisk Institut, afdeling for Oral Rehabilitering, Tandlægeskolen, Det sundhedsvidenskabelige Fakultet, Københavns Universitet, Danmark
Käännös: Laura Koskela, Runord
Suom Hammaslääkäril 2019; 2: 40-47
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Ceramics in challenging clinical situations
Young adult patients with severe developmental- or mineralisation disturbances are rehabilitated in the Danish public health service at 2 centers, one in Aarhus and one in Copenhagen.
Two major goals are longevity and optimal esthetic outcome. Which ceramic materials and how much evidence we need for the outcome of the ceramics will be discussed, based on 3 cases with different clinical challenges.