Tiede

Lääke & tiedeKoronatartunnat näkyvät kliinikoiden serokonversiona, mutta suojaustoimet estävät taudin puhkeamisen

10.9.2021Jukka H. Meurman
istock-koronavirukset
Kuva: iStockphoto

Meneillään olevan SARS-­­CoV-2-­­­pandemian alusta alkaen on pohdittu hammashoitohenkilökunnan riskiä saada ko. infektio. Seerumin vasta-aineiden mittaaminen tarjoaa keinon selvittää altistumista, ja nyt on julkaistu ensimmäinen tutkimus aiheesta (Shields et al. J Dent Res, DOI:10.1177/00220345211020270).

Tutkimukseen osallistui 1 507 kliinistä työtä tekevää hammashoitohenkilökunnan jäsentä Englannista, hammaslääkäreitä ja -hoitajia. Heiltä otettiin verinäytteet toukokuussa 2020 sekä 6 kuukautta myöhemmin, tammi–helmikuussa 2021, johon mennessä 944 tutkittavalta oli saatu sekä ensi- että seurantanäytteet.

Seroprevalenssi koronavirusta vastaan tutkittiin määrittämällä vasta-aineet viruksen piikkiproteiinia vastaan. Englannissa keväällä 2020 hammashoitolat olivat jälleen avautuneet koronasulun jälkeen ja rokotukset olivat täydessä käynnissä, joten tutkimuksessa voitiin selvittää myös tehostettujen suojaustoimenpiteiden ja rokotusten tehoa.

Tulokset osoittivat, että hammashoitohenkilöstön seropositiivisuus oli lähtötilanteessa 16,3 % verrattuna väestöverrokkiin, jossa vastaava luku vaihteli välillä 6–7 %. Tutkittavien seropositiivisuus säilyi 70 %:lla koko seuranta-ajan, mikä merkitsi laskennallista tautiriskin vähenemistä 75 %. Tutkittavista yksikään, jolla oli riittävästi vasta-aineita veressä, ei sairastunut COVID-19-tautiin seuranta-aikana. Vasta-ainepositiivisilla olivat myös rokotevasteet nopeimmat ja voimakkaimmat.

Hammashoitohenkilöstön luontainen seropositiivisuus oli siis lähtötilanteessa korkeampi kuin väestössä yleensä, eli he olivat saaneet tartunnan ennen korostuneita suojaustoimia.

Tutkimukseen osallistuneiden klinikoiden lisäksi näytteitä otettiin kansliahenkilökunnalta. Heillä seropositiivisuus oli vastaava kuin väestössä (6,3 %). Potilastyö oli siis selvästi lisännyt kliinikoiden tartuntariskiä. Mutta tartunnan myötä oli syntynyt ns. luontainen serokonversio, mikä suojasi tehokkaasti uusintainfektioilta. Samoin tutkittavien saaman jo ensimmäisen rokoteannoksen todettiin olevan suojavaikutukseltaan tehokas (yli 97 %).

Lopuksi on mainittava, että käyttöön otettujen tehostettujen koronavirustartunnalta suojaavien toimenpiteiden ansiosta infektioriski tutkimuksen kuluessa oli vain 11,7 %, joka on siis pienempi kuin aikaisemmin todettu 16,3 %, jolloin oli noudatettu normaalia vastaanotto- ja hoitohygieniaa.

Seropositiivisuus, olipa se luontaista tai rokotteella aikaansaatua, säilyy hyvällä tasolla (yli 70 %) ainakin yli 6 kk. Se suojaa uusintainfektioilta ja COVID-19-taudilta. Mutta: suojaustoimenpiteistä ei pidä lipsua.

J. H. Meurman

Lääke & tiede, Hammaslääkärilehti 10/21

Lue myös
Etsitkö näitä?