Uskottava vaikuttavuuden tutkimus havainnoivilla tutkimusasetelmilla on haastavaa.
Erityisesti taloustieteestä kummunnut ajatus on hyödyntää niin sanottuja luonnollisia kokeita. Niissä käytetään hyväksi ”luonnollisesti”, eli ilman tutkijoiden kontrollia, syntynyttä koeasetelmaa, jossa jokin ihmisryhmä on koeryhmänä ja joku toinen verrokkiryhmänä satunnaistetun koeasetelman tapaisesti. Tällaisia koeasetelmia esiintyy usein politiikkatoimien seurauksena.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin laajemman julkisen tuen vaikutusta suun terveydenhuollon palvelujen käyttöön ja suunterveyteen 1990-luvulla.
Suomessa julkisesti tuetussa suun terveydenhuollossa oli 1990-luvulla luonnollista koetta muistuttava tilanne. Oikeus julkisesti tuettuun suun terveydenhuoltoon perustui mielivaltaisesti päätettyyn syntymävuosirajaukseen. Vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneet olivat oikeutettuja sairausvakuutuskorvauksiin yksityishammaslääkärin antamasta hoidosta. He olivat myös suuressa osassa kuntia oikeutettuja saamaan kiireettömiä terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluja. Vuonna 1955 tai sitä ennen syntyneet eivät olleet oikeutettuja sairausvakuutuskorvauksiin yksityishammaslääkärin hoidosta eivätkä useinkaan olleet oikeutettuja kiireettömään suunhoitoon terveyskeskuksessa. Asetelmaa voidaan pitää luonnollisena kokeena, koska kukaan ei päätä syntymävuottaan ja koska vuonna 1955 syntynyt olisi ihan yhtä hyvin voinut syntyä 1956, ja kaikki tapahtui tutkijoiden kontrollin ulkopuolella.
Olettaen, että laajempi oikeus julkisesti tuettuun suun terveydenhuoltoon oli eduksi vuonna 1956 tai myöhemmin syntyneille, heidän tulisi käyttää enemmän suun terveydenhuollon palveluita ja heidän suunsa tulisi olla terveempiä kuin vuonna 1955 tai sitä ennen syntyneillä. Vertaamalla tämän syntymävuosirajan (1955/1956) läheisyydessä syntyneitä ihmisiä toisiinsa, meidän pitäisi siis pystyä uskottavasti toteamaan laajemman julkisesti tuetun suun terveydenhuollon vaikutus satunnaista koetta muistuttavassa asetelmassa (luonnollinen koe).
Selvitimme laajemmin julkisesti tuetun suun terveydenhuollon vaikutuksia palvelujen käyttöön, puuttuvien hampaiden määrään, hammassärkyyn ja hampaiden harjaustiheyteen. Käytimme aineistona 5 000 satunnaiselle aikuiselle (15–64-vuotiaat) tehtyjä vuosittaisia postikyselyitä 1990–2014 ja hyödynsimme edellä kuvattuun asetelmaan sopivaa regressioepäjatkuvuusmenetelmää.
Laajemmin julkisesti tuettu suun terveydenhuolto lisäsi edellisten 12 kuukauden aikana hammaslääkärillä käyntejä (0,2 käynnillä) ja käyneiden osuutta (4 %-yks.) 1990-luvulla, kun verrattiin vuonna 1956 tai hieman sen jälkeen syntyneitä vuonna 1955 tai hieman sitä ennen syntyneisiin. Se myös vähensi jonkin verran puuttuvien hampaiden määrää. Vaikutusta hampaiden harjausaktiivisuuteen tai hammassärkyyn ei havaittu. Kun tämä syntymävuoteen perustuva rajaus julkisesti tuettuun suun terveydenhuoltoon poistettiin vuonna 2001, eroja palvelujen käytössä tai puuttuvien hampaiden määrässä ei todettu syntymävuosirajan 1955/1956 läheisyydestä vuoden 2002 jälkeen.
Laajemmin julkisesti tuetun suun terveydenhuollon vaikutukset palvelujen käyttöön ja suunterveyteen olivat odotetun maltilliset 1990-luvulla. Tämä johtunee lyhyen seuranta-ajan lisäksi muun muassa siitä, että julkinen tuki ei ollut niin suurta, että se olisi mahdollistanut kiireettömien palvelujen käytön ilman merkittävää odotusta tai kustannuksia (asiakasmaksut, omavastuu). Lisäksi monet suunterveyttä määrittävät tekijät ovat pitkälti suun terveydenhuollon palvelujen vaikutusten ulottumattomissa.
Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.