Hammaslääkäri

Tiistai 22.06.2021

Lääke ja tiede: Älylaseista apua tarkkuutta vaativiin hoitoihin?

istock-alylasit.jpg

Kuva: iStockphoto

Teknologian kehittyminen tuo jatkuvasti uusia innovaatioita kliiniseen käyttöön. Mielenkiintoinen keksintö on linkittää toimenpiteessä tarvittava tieto suoraan sen tekijän silmälaseihin, jolloin katse voi kohdistua toimenpiteen kannalta oleelliseen ilman, että tarvitsee välillä kääntää katsettaan tai päätään esimerkiksi röntgenkuviin. Idea muistuttaa nykyautojen tuulilasiin heijastettavaa ja turvallisen ajon kannalta tärkeää tietoa.

Japanilaiset kirurgit raportoivat alustavasta tutkimuksesta, jossa operatöörin älylaseihin saatiin vietyä leikkauksen kannalta oleellista tietoa. Kysymyksessä olleessa neurokirurgisessa toimenpiteessä kirurgi tarvitsee jatkuvaa tietoa paitsi potilaan vitaalitoiminnoista, reaaliaikaista dataa myös neuro- ja leikkausnavigaattorien sekä endoskoopin tuottamana.

Tavanomaisessa tilanteessa kirurgi joutuu vähän väliä nostamaan katseensa pois leikkausalueelta vilkaistakseen monitoreja. Siteeraamassani tutkimuksessa kaikki em. monitoritieto tuotiin siis suoraan kirurgin silmien eteen, älylaseihin (Matsukawa & Yato, J Neuro­surg Spine 2020. doi:10.3171/2020.6. SPINE20644).

Tutkimus oli satunnaistettu koe-kontrollitutkimus 20 potilaalla, joille tehtiin neurokirurginen selkärankaoperaatio, segmenttifuusio. Sama leikkaava kirurgi piti joko älylaseja (koe) tai tavanomaisia laseja (kontrolli). Tutkijat kirjasivat kirurgin päänliikkeet, potilaiden verenhukan, röntgensäteilyajan, toimenpiteeseen liittyvän ruuvin asentamisen tarkkuuden sekä leikkauksen keston ja sen aikaiset komplikaatiot.

Tulokset osoittivat, että esimerkiksi kirurgin pään kääntäminen pois leikkausalueelta oli huomattavasti vähäisempää käytettäessä älylaseja: keskimäärin 0,1 kertaa verrattuna 82 kertaan ilman älylaseja!

Leikkauksen kestossa (100/105 minuuttia) tai komplikaatioiden määrässä ei ollut eroa ryhmien välillä; ilman älylaseja yksi leikkausruuvi oli tosin väärin perforoinut kudoksen. Röntgensäteilyajat olivat jokseenkin samat, käyttipä kirurgi älylaseja tai ei, mutta hiukan vähemmän säteilyaikaa tarvittiin älylaseja pidettäessä (39/42 minuuttia).

Verenhukka oli myös hiukan vähäisempää älylaseja käytettäessä (55/66 ml). Tutkijat toteavat johtopäätöksessään, että älylasit toivat kiistatonta etua tähän neurokirurgiseen toimenpiteeseen.

Mutta tutkimus oli ensimmäinen pilottitutkimus alallaan ja hyvin pienellä potilasaineistolla, joten lisävahvistusta asiassa tarvitaan. Kirurgin näkökenttään tuotua lisäinformaatiota sinänsä on kehitelty jo aikaisemminkin ja nimenomaan neurokirurgiassa (Yoon ym. Int J Med Robot 2017; 13: e1770).

Lukiessani tätä tutkimusta mieleeni nousi hyvin analoginen tilanne juurihoitojen teossa. Sehän on myös äärimmäistä tarkkuutta vaativaa mikrokirurgiaa usein hyvinkin hankalissa anatomisissa kohteissa. Joten ottakaapa propellipäät idea omaksenne ja kehittäkää kuvaamani tekniikka endontiaan – ja suukirurgiaan – ennen kuin joku muu sen maailmalla hoksaa!