Hammaslääkäri

Lauantai 10.12.2022

Lääke ja tiede: COVID-19 ja influenssa altistavat verenkiertokatastrofeille

istock-tehohoito.jpg

Koronaviruspandemian ollessa pahimmillaan alkoi nopeasti ilmetä tavanomaista enemmän sydän- tai aivoinfarkteja ja muita veritulppien aiheuttamia ­katastrofeja, mistä syystä tehohoitoyksiköt kuormittuivat paikoitellen äärimmilleen. Kuva: iStock

Mikä tahansa systeeminen infektio, mukaan lukien levinneet hammasinfektiot, altistaa tromboembolisille komplikaatioille. Tämä johtuu infektioiden laukaisemista häiriöistä muun muassa veren hyytymismekanismeissa. Seuraukset voivat olla hengenvaarallisia, kuten sydän- tai aivoinfarkti ja muut veritulppien aiheuttamat katas­trofit.

Koronaviruspandemian riehuessa pahimmillaan sairaaloiden potilasaineistoissa alkoi nopeasti ilmetä tavanomaista enemmän näitä katastrofeja, mistä syystä tehohoitoyksiköt kuormittuivat paikoitellen äärimmilleen. Muistakaamme esimerkiksi tilannetta Italiassa pandemian alkukuukausina – ja niinhän meilläkin tähän varauduttiin muun muassa perustamalla erillisiä koronapotilaiden hoitoyksiköitä. Pandemian aikana kertyneen muiden sairauksien hoitovelan purkaminen tulee kestämään pitkään.

Amerikkalaiset tutkijat ovat nyt julkaisseet laajan, maanlaajuisen sairaaloiden potilasrekistereihin perustuvan tutkimuksen, jossa edellä mainitut havainnot ovat vahvistuneet. Tutkijat vertailivat verifioitujen COVID-19-potilaiden kohtaloita sekä ennen että jälkeen koronarokotusten alkamisen ja ottivat mukaan myös aikaisemmat tilastot influenssan aiheuttamista vastaavista vaikutuksista (1). Tutkimukseen saatiin kaiken kaikkiaan 86 637 COVID-19-potilasta ja 8 269 influenssapotilasta. Potilaat olivat molemmissa ryhmissä keskimäärin 72-vuotiaita ja noin puolet heistä oli miehiä.

Tromboembolisia päätetapahtumia rekisteröitiin 90 vuorokauden seurantajaksolla sairaalaan ottamisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että absoluuttinen riski valtimopuolen katastrofeille oli COVID-19-ryhmässä 15,8 % (95 % luottamusväli 15,5–16,2 %) ja vastaavasti influenssaryhmässä 14,4 % (13,6–15,2 %). Varsin korkeita lukuja! Riski oli jokseenkin samansuuruinen ennen ja jälkeen koronarokotuksia.

Tutkittaessa laskimopuolella ilmenneitä veritulppien aiheuttamia komplikaatioita havaittiin näitä 9,5 %:lla (9,2–9,7 %) COVID-19-potilaista verrattuna osuuteen 5,3 % (4,9–5,8 %) influenssaan sairastuneilla potilailla. Korona­rokotteiden antaminen ei käytännössä vaikuttanut myöskään laskimopuolen tromboembolisten tapahtumien riskin suuruuteen.

Siteeraamani tutkimus on tärkeä ja ajankohtainen osoittaessaan tutkitusti sen, mikä empiirisesti on ollut jo kauan tiedossa. Meillä Suomessa professori, infektiolääkäri Ville Valtonen kiinnitti jo varhain huomiota siihen, kuinka systeemiset tulehdukset laukaisevat verenkiertokatastrofeja. Juuri hänen tutkimusryhmänsä julkaisi 1980-luvulla ensimmäiset havainnot, joiden mukaan myös hammasinfektiot on tässä yhteydessä pidettävä mielessä.

Olisikin mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa korona- ja miksei myös influenssapotilaiden hammasstatuksetkin olisi huomioitu – mahtaisiko hoitamaton suu nostaa riskiä vielä suuremmaksi? Tässä laajassa amerikkalaistutkimuksessa oli kyllä huolella analysoitu kaikkien muiden ajateltavissa olevien taustatekijöiden merkitys, mutta niillä ei havaittu olleen vaikutusta virusten aikaansaamiin vaikutuksiin.


1. Lo Re III V, Dutcher SK, Connolly JG ym. Association of COVID-19 vs Influenza With Risk of Arterial and Venous Thrombotic Events Among Hospitalized Patients. J Am Med Assoc 2022; 328: 637–51.