Hammaslääkäri

Lauantai 23.10.2021

Lääke ja tiede: Suusyövän diagnostiikka viivästyy pandemian takia

istock-suusyopa.jpg

Kuva: iStockphoto

Britannian National Health Service (NHS) ja Royal College of Surgeons (RCS) ovat tuoreessa raportissaan huolestuneet luvuista, joiden mukaan viive suusyövän toteamisessa on kasvanut koronaviruspandemian aikana (Mouth cancer – consultant reports spike after dental access troubles. Dentistry.co.uk).

Hoitoon pääsyn viive on näkynyt erityisesti alkavien mutta potentiaalisesti malignien suun limakalvomuutosten diagnosoinnissa, mikä on johtanut vakavien syöpämuotojen ja komplikaatioiden yleistymiseen.

Pandemia on aiheuttanut sen, että Englannissa jopa 72 % NHS:n potilaista raportoi, että hammaslääkäriin pääsy oli vaikeaa loka-joulukuun aikana viime vuonna 2020. Tämä tarkoitti käytännössä 7 miljoonaa potilaskäyntiä vähemmän kuin ennen pandemiaa.

Ennusteiden mukaan tilanne ei tule helpottumaan vuoden 2021 aikanakaan. Syy on yhteiskunnan ”lockdown” eli kokoontumis- ja ulkonaliikkumisrajoitukset ja niiden myötä myös hammaslääkärien vastaanottojen sulkeminen 2,5 kk:n ajaksi viime vuoden puolella.

Kaikki tämä on johtanut suureen ja kasvavaan hoitovelkaan terveydenhuollossa, suun ja hampaiden sairaudet mukaan lukien. Aivan sama ilmiö on toki meillä Suomessakin. Mainittakoon kuriositeettina, että NHS:iin tulleen potilaspalautteen mukaan britit ovat alkaneet itse vetää pois hampaita suustaan, kun eivät ole päässeet hammaslääkärin hoitoon!

Suun limakalvomuutosten tutkiminen vaatii asiantuntemusta. Sitä ei voi luotettavasti tehdä kokonaan virtuaalisesti, vaikka videotekniikka onkin huikeasti kehittynyt pandemian aikana, kuten jokainen Zoom- tai Teams-kokouksiin osallistunut on voinut havaita.

RCS:n asiantuntijan Matthew Garrettin mukaan nimenomaan premaligneista muutoksista ja alkavista suusyövistä kärsivien potilaiden hoitoon saaminen on hankaloitunut; virtuaalikonsultaatiot eivät siinä yksin riitä. Tämä on siis heijastunut tilanteiden vaikeutumisessa ja siten myös hoitokomplikaatioiden määrissä.
 
On todennäköistä, että Suomessakin on odotettavissa vastaavia ongelmia. Alkavat malignit suun limakalvomuutokset ovat usein täysin oireettomia, joten potilas ei itse osaa hakeutua hoitoon – eikä vuositarkastuksia nyt ehditä tekemään.