Tiede

VertaisarvioituLasten ja nuorten suun terveystarkastukset Suomessa

1.10.2021Heljä Mäklin, Vuokko Anttonen, Marja-Liisa Laitala

Lähtökohdat
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lakisääteiset lasten ja nuorten suun terveystarkastukset toteutuvat Suomessa. Lisäksi selvitettiin tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen arviointia.

Menetelmät
Sähköinen kyselylomake (Webropol) lähetettiin kaikkiin Suomen suun terveydenhuollon yksiköihin (n = 194). Kysymyksiin vastasivat yksiköiden johtavat tai vastaavat hammaslääkärit.

Tulokset
Kaikki kyselyyn vastanneet yksiköt (n = 110) ilmoittivat, että koululaisten lakisääteiset suun terveystarkastukset toteutuvat. Alle kouluikäisten tarkastukset eivät toteutuneet yhdessä yksikössä. Useimmiten alle kouluikäisten tarkastukset tekivät suuhygienistit tai hammashoitajat; hammaslääkärit tekivät lakisääteiset koululaisten tutkimukset. Pelkästään yksilölliset tarkastusvälit, jolloin asetuksen mukaisia koululuokkia ei tarkastettu kattavasti, olivat käytössä 12 %:ssa yksiköistä. Kolmasosa (31 %) yksiköistä antoi tilastoihin perustuvan tiedon, 69 % vastauksista perustui arvioon. Yksiköistä 14 % ilmoitti, että tarkastuksista poisjää­vien tuen tarvetta ei selvitetä millään tavalla.

Johtopäätökset
Lakisääteiset lasten ja nuorten määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittely on vielä puutteellista.

Kirjoittajat

Heljä Mäklin, EHL
Oulun kaupunki, suun terveydenhuolto

Vuokko Anttonen,
professori emerita, EHL
Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Marja-Liisa Laitala, professori, EHL
Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö ja Oulun yliopistollinen sairaala

Suom Hammaslääkäril 2021; 11: 26–30.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Children’s statutory oral health examinations in Finland

According to Finnish legislation, it is obligatory for municipalities to organize oral health examinations for all children in certain age groups: three times before the school age (1–2, 3–4, and 5–6 years of age) and three times during the school years (1st, 5th and 8th graders). Additionally, the possible need for special support among those children who do not attend the oral examinations should be evaluated.

The aim was to investigate the implementation of the act on children’s and adolescents’ oral health examinations in different age groups. Secondly, the measures of the support for non-attending children were evaluated.

A web-based semi-structured questionnaire was sent to all public dental health units (n = 194) in every municipality by the Regional State Administrative Agencies.

The response rate was 57% (n = 110). In general, statutory oral health examinations were appropriately implemented throughout the country. Differences were found in practices on how often and how comprehensively the age groups were invited for check-ups. Before the school age, the examinations were most often performed by a dental hygienist or dental nurse (87%), and for school children by a dentist (74–92% of the statutory examinations). The need for special support for those children not attending examinations was defined by 86–88% of the respondents, but the variation in measures was extensive.

The answers were mostly based on personal opinions and assumptions of the chief dental officers instead of accurate statistics. A need for better tools e.g. new operational codes for official records was established.

Lue myös
Etsitkö näitä?