Lapsen suunterveys on olennainen osa hänen yleisterveyttään. Hyvä suunterveys luo edellytykset lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä on osa hyvää elämänlaatua. Lasten kanssa työskentelevien tulee huomioida kaikki lasta koskeva tieto ja mahdolliset erityistarpeet hammashoidossa.
Karies on nykypäivänäkin ongelma. Varhaislapsuuden karies (ECC) voi aiheuttaa vaikeita suuinfektioita ja vaatia toistuvaa hoitoa yleisanestesiassa. Karies ennakoi kariesta, ja merkkejä parodontiitin riskistä voi nähdä jo maitohammasvaiheessa. Toisaalta molemmat sairaudet ovat ehkäistävissä edellyttäen, että varhaisdiagnostiikka toimii ja tilanteeseen puututaan mahdollisimman varhain.
Peräti joka viidennellä lapsella on jokin krooninen, systeeminen sairaus, ja lähes kymmenellä prosentilla on mielenterveyteen liittyviä häiriöitä. Ruokatottumusten muutokset, entistä vähäisempi liikunta ja lisääntynyt ruutuaika ovat lisänneet lihavuuden esiintyvyyttä lapsilla ja nuorilla. Nuorten keskuudessa tupakointi on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lisääntynyt. Kaikki tämä uhkaa tulevaisuudessa sekä suunterveyttä että yleisterveyttä.
Hammaslääkärin on oltava tarvittaessa valmis arvioimaan, toteutuuko lapsen oikeus turvalliseen ympäristöön, normaaliin kehitykseen sekä hyvään terveyteen. Suunterveyttä on edistettävä jatkuvasti niin väestö- kuin yksilötasollakin, ja tähän tarkoitukseen pitää kehittää uusia menetelmiä.
Kliininen merkitys
Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään suunterveyteen, joka on tärkeä lapsen kasvun, kehityksen ja yleisen terveyden kannalta. Lapsilla esiintyy edelleen kariesta ja ientulehdusta ja näiden seurauksena myös vakavampia infektioita.
Tulevaisuuden haasteita ovat lasten ja nuorten ylipainoisuus sekä terveydelle haitalliset tavat. Yleisterveyden ja suunterveyden ongelmille altistavat tekijät ovat usein samoja, ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen vaativat jatkuvaa työtä. Perheet on saatava tarvittaessa suun terveydenhuollon ammattilaisten tukemina turvaamaan jokaiselle lapselle riittävä suun omahoito.
Yksilötasolla tärkeimmät keinot hallita suun sairauksia ovat varhainen diagnostiikka moderneja instrumentteja käyttäen sekä kohdennetut ehkäisevät hoitotoimenpiteet, jotka tukevat kotihoitoa.
Kirjoittajat
Anttonen Vuokko (1, 2, 3), professori, EHL, karies- ja juurenhoito-oppi, lasten hammashoito; vuokko.anttonen@oulu.fi
Blomqvist My (4,5), HLT, EHL, lasten hammashoito
Alapulli Heikki (4), EHL, lasten hammashoito
Methuen Mirja (6, 7), EHL, karies- ja juurenhoito-oppi, lasten hammashoito
Koskinen Sari (1), EHL, lasten hammashoito
Yli-Urpo Helena (8), HLT, EHL, lasten hammashoito
Rajavaara Päivi (2, 9), HLT, EHL, lasten hammashoito
Tanner Tarja (2), HLT, EVHL, karies- ja juurenhoito-oppi
Lindholm Päivi (3), LL, EL, lastenpsykiatria
Könönen Eija (10, 11), professori, EHL, parodontologia
1 Oulun yliopistosairaala
2 Suunterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
3 MRC, Oulun yliopistosairaala, Oulun yliopisto
4 Helsingin yliopistosairaala
5 Karolinska Institutet, Tukholma, Ruotsi
6 Kuopion yliopistosairaala
7 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
8 Salon terveyskeskus
9 Opetushammashoitola, Oulun kaupunki
10 Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
11 Suunterveydenhuolto, Hyvinvointipalvelut, Turun kaupunki
Käännös: Hilkka Salmén
Suom Hammaslääkäril 2020; 3: 30-36
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Oral health of children and adolescents – factors of concern in the future
In children, oral health is an integral part of general health. Good oral health contributes to normal growth and development, as well as a good quality of life. Professionals working with children should be aware not only of normal growth and development, but also of the special needs of children and how to take into account all the information concerning them in dental care. Good oral health is not a given for healthy children, let alone those suffering from illness.
Caries continues to be a problem, and early childhood caries (ECC) can lead to severe oral infections and even repeated treatment requiring general anaesthesia. Today, caries is still predictive of caries. Signs of risk of periodontitis can be seen as early as during the deciduous teeth phase. Both illnesses have long-term impacts; on the other hand, both can be managed with good early diagnostics and by intervening when the disease is still preventable.
As many as one in every five children has a chronic systemic illness, the most prevalent being allergies, asthma, diabetes and autoimmune diseases, of which rheumatoid arthritis is the most common. Nearly 10% of children suffer from mental problems. Changes in the way people eat, a more sedentary lifestyle and increased screen time have led to a rise in the prevalence of obesity among children and adolescents. While smoking has become less prevalent, the use of snuff has become more common among adolescents. All of this poses a threat to oral and general health in the future.
Dental practitioners must be prepared to assess whether a child’s right to a safe environment, normal growth and development and good health is being met. The promotion of oral health must be continuous at both the population and individual level, and new methods to achieve this need to be developed. All children have the right to good oral health.