Hammaslääkäri

Lauantai 23.10.2021

Lasten suunterveys sosiaalisesti huono-osaisilla alueilla on suuri haaste

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen vähäosaisuus on Pohjoismaissa myös lapsilla huomattava huonon suunterveyden riskitekijä. Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa kuten muut lapset. Huono-osaisten alueiden lapsille räätälöityjen suunterveysinterventioiden järjestelmällinen dokumentointi ja analysointi vaatii moniammatillista tutkimusotetta ja hammashoitoloiden osallistumista.

Kaikkien lasten parissa työskentelevien täytyy tuntea YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista. Sen mukaan kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus nauttia mahdollisimman hyvästä terveydestä.

Pohjoismaissa väestöllä on yleisesti ottaen hyvä suunterveys,­ mutta tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen vähäosaisuus on myös lapsilla huomattava huonon suunterveyden riskitekijä. Lisäksi on todettu, ettei suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa kuten muut lapset. Kaikille lapsille suunnatun hammashoidon lisäksi tarvitaankin erityistoimia, jotka on räätälöity vähäosaisille lapsille.

On tärkeää, että suunterveyttä edistävät ja suun sairauksia ehkäisevät toimet aloitetaan mahdollisimman varhaisessa iässä. Monien ehkäisevien toimenpiteiden ja hoitostrategioiden tehosta ei kuitenkaan löydy tutkittua tietoa, ja usein myös terveystaloudelliset analyysit puuttuvat. Huono-osaisten alueiden lapsille räätälöityjen suunterveysinterventioiden järjestelmällinen dokumentointi ja analysointi siten, että hankkeiden pohjalta olisi mahdollista tehdä tieteellistä tutkimusta, on hyvin vaikeaa. Tällainen tutkimus vaatiikin moniammatillista tutkimusotetta ja hammashoitoloiden osallistumista. Interventioiden ja tutkimusten päämääränä tulee olla yhdenvertainen terveys, suunterveyden eriarvoisuuden tasaaminen sosiaaliryhmien välillä.


Kirjoittajat:

Gunilla Klingberg
professor i pedodonti, Odontologiska fakulteten, Malmö universitet, Sverige

Karin Ridell
odontologie doktor, lektor i pedodonti, Odontologiska fakulteten, Malmö universitet, Sverige

Marit Slåttelid Skeie
professor emerita, Institutt for klinisk odontologi – pedodonti. Det medisinske fakultet, Universitetet i Bergen, Norge; samt Tannhelsetjenestens kompetansesenter Midt-Norge (TkMidt), Trondheim, Norge


Suom Hammaslääkäril 2021; 8: 24–31.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Oral health challenges in children from socially deprived areas

Everyone who works with children should know about the UN Convention on the Rights of the Child, which states that all children should have the same right to the highest attainable standard of health. Despite good oral health in the Nordic countries, studies show that children living in socially deprived environments have a greatly increased risk of poor oral health. These children are not reached by preventive measures, they more frequently do not show up for dental appointments and they receive less dental care than others. Therefore, in addition to a more general population based prevention approach, a special high-risk approach is needed to reach children in socially deprived areas. It is also important that the promotion and prevention efforts start from an early age. There are large knowledge gaps regarding the effects of different prevention and treatment strategies, whilst health economic analyses are rare. It is a particular challenge to systematically document and evaluate oral health promotion and prevention directed at children in socially vulnerable environments to enable research. There is also a need for interdisciplinary research that includes clinicians. The vision must be health equity and that both health promotion and preventive measures contribute to closing the oral health gap between different social groups.