Opiskeluvuosiani muistellessa nousevat päällimmäisenä mieleen ensimmäisten vuosien tiiviit teoriaopinnot ja klinikkavaiheesta kliinisten toimenpiteiden harjoittelu. Terveyden edistämiseen liittyvistä opetussessioista muistan lähinnä Keyesin ympyrään ja fluorin merkitykseen liittyvät luennot. Kun vuosi vuodelta terveyden edistäminen on noussut yhä enemmän keskiöön, näkyy tämä myös hammaslääketieteen opintojen sisällöissä.
Tämän päivän opiskelijat kohtaavat ensimmäiset suunterveyden edistämiseen liittyvät opintonsa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, jolloin aiheeseen liittyvän luento-opetuksen lisäksi opiskelijat pääsevät kouluvierailulle lasten hammashoidon opettajien johdattelemina. Kouluvierailulla opiskelijat ohjaavat ala-asteen oppilaita itse suunnittelemillaan rasteilla niin ravintoon kuin suun ja hampaiden puhdistukseen liittyvissä asioissa.
Toisena opiskeluvuonna sairauksien ehkäisy -opintojaksolla sekä hammaslääketieteen että lääketieteen opiskelijat saavat tietoutta siitä, millaisin keinoin suusairauksia on mahdollista ehkäistä ja millainen yhteys hammas- ja suusairauksilla on yleisterveyteen. Hammaslääkäri- ja lääkäripuolen opiskelijoille tulee usein yllätyksenä, kuinka suuri merkitys suunterveydellä on useiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen, hoidossa.
Klinikkavaiheeseen siirryttäessä suunterveyden edistäminen on jo osa opiskelijan jokapäiväistä elämää. Kliinisillä oppialoilla terveyden edistäminen kulkee osana teoria- ja kliinistä opetusta, ja klinikkasalissa opiskelija harjaantuu ohjaustilanteiden pitämiseen, olipa potilaana sitten lapsi, aikuinen tai ikäihminen.
Osa opiskelijoista haluaa syventyä terveyden edistämiseen laajemmin tekemällä syventävät opintonsa aiheesta. Usein aiheen valinnan taustalla on opiskelijan omakohtainen kokemus siitä, että kyseiseen aiheeseen kaivataan lisätietoa.
Joitakin vuosia sitten hammaslääketieteen opintojaan suorittanut, nyt jo työelämässä vaikuttava Nina Soukka tarkasteli syventävinä opintoinaan lapsen suunterveyteen vaikuttavia tekijöitä ja neuvolan roolia lapsen suunterveyden edistämisessä.
Työn lopputuloksena syntyi opas neuvolaikäisen lapsen suunhoitoon. Oppaassa käydään läpi mm. hampaiden harjaukseen, fluoriin, ksylitoliin ja ravintoon liittyviä asioita. Opas on suunnattu terveydenhoitajille ja lasten vanhemmille. Opas löytyy päivitettynä Puhtaat hampaat -sivustolta ja Hammaslääkäriliiton verkkosivuilta.
Myös parhaillaan on syventävinä opintoina valmisteilla terveyden edistämiseen liittyvä opas, tällä kertaa kohteena on kehitysvammaisten lasten ja nuorten suunhoito. Opasta kokoava HLK Pinja Rantama on kerännyt kehitysvammaisten lasten ja nuorten vanhemmilta sekä Rinnekodista kehitysvammaisten parissa työskenteleviltä hoitajilta tietoa siitä, millaisia haasteita kehitysvammaisten suun ja hampaiden hoitoon liittyy ja millaisin keinoin näistä haasteista on selvitty. Saatujen vastausten perusteella Pinja koostaa opasta, joka antaa tietoa kehitysvammaisten suun ja hampaiden hoidosta, ja jakaa vinkkejä haasteellisiin tilanteisiin.
Opiskelijoiden joukosta kasvaa suun terveydenhuollon kentälle innokkaita terveyden edistäjiä. Näillä nuorilla on suuri määrä ajankohtaista tietoutta ja lisäksi myös uudenlaisia keinoja tiedon välittämiseen esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla. Tätä osaamista hyödyntämällä suunterveyden edistämiseen liittyvää tietoa on mahdollista jakaa yhä laajemmalle.
Aura Heimonen
HLT, EHL, yliopistonlehtori (suun terveydenhuolto), Helsingin yliopisto
Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmän jäsen
Suusta terve -palsta esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa liiton terveyden edistämisen työryhmä.