Lähtökohdat
Suomen terveyskeskuksissa aloitetaan vuosittain noin 24 000 uutta oikomishoitoa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella, miksi potilaat hakeutuvat oikomishoitoon, sekä kartoittaa hoitoon liittyviä odotuksia.
Menetelmät
Tutkimuksia haettiin PubMed-, Scopus- ja Google Scholar -tietokannoista yhdistelemällä termejä orthodontics, malocclusion, patient, parent, expectation, motivation, experience, quality of life ja self-esteem. Haku rajattiin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneisiin tutkimuksiin. Katsaukseen otettiin 11 julkaisua.
Tulokset
Tutkimusten perusteella hampaiden ja kasvojen ulkonäön parantuminen on kaikenikäisillä tärkein syy hakeutua hoitoon. Miehillä myös leukanivelten toimintahäiriöön liittyvät ongelmat ovat merkittävä hoitoon hakeutumisen syy.
Sekä lapset että aikuiset odottavat oikomishoidon vaikuttavan myönteisesti sosiaalisiin suhteisiin, minäkuvaan sekä hampaiston terveyteen ja toimintaan. Vanhemmat haluavat lapsensa aloittavan oikomishoidon, jotta tämä välttyisi mahdollisilta purentavirheen aiheuttamilta ongelmilta.
Hammaslääkärin suosituksella on tärkeä merkitys hoitoon hakeutumiselle kaikissa ikäryhmissä.
Johtopäätökset
Oikomishoidon kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret, joten hoito pitäisi kohdentaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja jotka siitä eniten hyötyvät. Koska oikomishoidon psykososiaaliset hyödyt ovat merkittäviä, niihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota hoitoonvalintaa ja hoitopäätöksiä tehtäessä.
Helppokäyttöinen, suunterveyteen liittyvää elämänlaatua selvittävä mittari auttaisi vastaanottotilanteessa kartoittamaan potilaan ja vanhempien tuntemuksia. Potilaita ja vanhempia tulisi myös nykyistä paremmin informoida hoitoon liittyvistä riskeistä sekä siitä, millaista hyötyä hoidolta voi realistisesti odottaa.
Kirjoittajat
Elina Perttula, HLL
Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
Anna-Liisa Svedström-Oristo, dosentti, EHL (oikomishoito)
Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
Kirjoitus perustuu Elina Perttulan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvään syventävien opintojen tutkielmaan.
Artikkelin kirjoittajilla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.
Suom Hammaslääkäril 2018; 5: 25-28
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Orthodontic patient in the 21st century
Approximately 24 000 new orthodontic treatments are started in Finnish public health centres every year. The demand for orthodontic therapy has also increased among the adult population. The aim of this review is to analyze current literature reporting patients’ motivation for starting orthodontic treatment and their expectations with regard to the process and treatment outcome in the 21st century.
The databases used for searching through articles were PubMed, Scopus and Google Scholar. The search terms used were combinations of orthodontics, malocclusion, patient, parent, expectation, motivation, experience, quality of life and self-esteem. Only original articles published during the 21st century were included in the search. Out of them, 11 articles were included in this review.
For adults and children alike, the desire to improved facial and dental aesthetics was the most important reason for seeking orthodontic treatment. For male patients, symptoms related to temporomandibular joint dysfunction were also significant. Orthodontic therapy was expected to have a positive effect on social relations, self-image, dental health and function. Parents wished for their children to start treatment to avoid possible problems caused by malocclusion in the future. Dentists’ recommendation to undergo orthodontic treatment had an important role in seeking treatment.
The expectations towards orthodontic therapy have increased during the 21st century. In publicly funded orthodontic care, currently applied criteria in the selection for orthodontic treatment do not completely coincide with those considered to be important by patients.