Hammaslääkäri

Tiistai 12.11.2019

Miten hammaslääkärin suoriutumista mitataan?

Etiikkapäivässä esiintyneen Lari Koukkulan asiantuntija-artikkeli luentoaiheestaan

lari_koukkula.jpg

NHG:n tuotepäällikkö Lari Koukkula esitteli Hammaslääkäriliiton Etiikkapäivässä kuntien kanssa tehtyä benchmarking-toimintaa. Käytössä olevat mittarit saivat kuulijoilta myös kritiikkiä, ja esimerkiksi toimenpiteiden ja käyntien mittaamisen rinnalle tai sijaan haluttaisiin mittareita, joilla voi mitata terveyttä. Jos tuijotetaan vain tuottavuutta, hammaslääkäristä tuntuu helposti siltä, että ei voi tehdä työtään kunnolla potilaan parhaaksi, ja tämä tuottaa ristipaineita. Etiikkapäivän aiheena oli Millainen on kyllin hyvä hammaslääkäri? Helsingissä 9.2.2019 järjestetyssä Etiikkapäivässä oli osallistujia yli 50.

Lapset ja suuri joukko aikuisia hoidetaan niukasti rahoitetuissa julkisen suun terveydenhuollon palveluissa. Aikuisten kysyntää julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin rajoittaa pääasiassa palveluiden heikko saatavuus, eli pitkät odotusajat.

Tuottavuus voidaan määritellä kokonaistuotannon suhteena käytettyihin voimavaroihin, kuten kustannuksiin. Tuottavuutta parantamalla kunnat ovat onnistuneet lisäämään toteuttamansa hoidon määrää, vaikka verorahoitus olisi pysynyt samalla tasolla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ovat moninaisia, mutta pitkäjänteisten tulosten aikaansaaminen onnistuu ainoastaan toimintaan ja prosesseihin kohdistetuilla kehittämistoimilla, joita tuetaan hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella.

Yksityiset palveluntuottajat vastaavasti joutuvat miettimään palveluiden tarjonnan ja tuottamisen liiketaloudellisista lähtökohdista, eli toiminta tulee saada kannattavaksi ja investoinnit maksetuiksi, jolloin kokonaisuutta hallitaan asiakashankinnalla, hinnoittelulla sekä tuottavuutta parantavilla palvelutuotannon menetelmillä.

Verorahoitteisten julkisten palveluiden tuotantoon osallistuvat yksityiset palveluntuottajat eivät useinkaan pysty vaikuttamaan palveluiden hinnoitteluun, jolloin toimintamallien kehittäminen voi olla ainoita keinoja parantaa kannattavuutta.

Organisaation tuottavuus paranee parhaiten uusia toimintamalleja hyödyntämällä

Toiminnan ja prosessien kehittäminen ei tarkoita sitä, että sama asia tulisi tehdä nopeammin kuin se on aikaisemmin tehty, vaan, että toiminta on suunniteltu, vaiheistettu, organisoitu ja ohjeistettu siten, että organisaatio pystyy tuottamaan enemmän hoitoa kuin se tuottaisi ilman kehitystoimia.

Julkiset suun terveydenhuollon organisaatiot ovat tunnistaneet kolme ylivoimaista toimintamallia, joilla tuottavuus on parantunut eniten: tehtävänsiirtoihin perustuva työnjako, monihuonemallit sekä kerralla kuntoon -toiminta. Perinteinen työnjako siirtämällä tehtäviä hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja suuhygienisteiltä hammashoitajille on mahdollistanut kunkin ammattiryhmän koulutuksen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen.

Rahoittajan/veronmaksajan näkökulmasta yhden hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin kustannus vastaa noin 2,5–3 suuhygienistin tai hammashoitajan kustannusta. Käytännössä yksittäinen onnistunut selkeä tehtävänsiirto voi parantaa kyseisen tehtävän tuottavuutta jopa yli 100 %:lla.

Useissa kunnissa on myös otettu käyttöön monihuonemalleja, joissa perinteisimmillään hammaslääkäri kiertää kolmessa huoneessa, joissa on suuhygienistit. Asiakkaat kutsutaan huoneisiin porrastetusti, ja hammaslääkärin diagnostiikan ja hoidonohjauksen jälkeen suuhygienisti jatkaa hoidon toteutusta. Kolmen huoneen monihuonemallilla voidaan parantaa organisaation tuottavuutta jopa yli
20 %, siitäkin huolimatta, että toimintamalli vaatii noin neljänneksen enemmän huonekapasiteettia.

Kerralla kuntoon -toiminnan avulla on mahdollista saavuttaa jopa huomattavasti monihuonemalliakin suurempi tuottavuusparannus verrattuna perinteiseen toimintaan. Kerralla kuntoon -toiminnassa hyödynnetään usein potilastietojärjestelmän rinnalla käytettävää toiminnanohjausjärjestelmää, joka auttaa palvelutuotannon suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa.

Työnjaon lisäksi toimintamallin suurin hyöty tulee siitä, että siinä päästään rikkomaan perinteinen kiinteä ajanvarausjärjestelmä, ilman että siitä aiheutuu asiakkaille kohtuutonta haittaa. Kerralla kuntoon -toiminta ei tue pitkien hammaslääkärikohtaisten hoitosuhteiden ylläpitoa, joten toimintamallin kokonaisvaikuttavuus ja liiketoimintahyöty tulee arvioida kunkin asiakasryhmän osalta erikseen.

Miten hammaslääkärin suoriutumista sitten mitataan?

Kymmenen vuotta sitten, kun Nordic Healthcare Group (NHG) aloitti benchmarking-toiminnan julkisten suun terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa, käytettiin yksiköiden tuottavuuden mittauksessa mm. käynti- ja toimenpidemääriä, painotetun toimenpiteen kustannusta sekä käyntiä kohden varattua aikaa. Joissain kunnissa on pidempi historia hammaslääkärikohtaisista käynti- ja toimenpidemääristä sekä hammaslääkäreille maksettujen toimenpidepalkkioiden summista ja osuuksista.

Benchmarkingin osallistujat tunnistivat nopeasti tarpeen ensin hoitolakohtaiseen tarkasteluun sekä sen jälkeen hammaslääkärikohtaiseen palautteenantoon. Monelle palveluntuottajalle tulokset laskettiinkin hammaslääkäreittäin, ja mittarit otettiin mukaan kehityskeskusteluihin. Palveluntuottajat kokivat tärkeäksi, että ammattilaisilla olisi mahdollisuus saada palautetta omasta työstään käytettävissä olevien tietojen pohjalta.

Vaikka tulokset ovat parhaimmillaankin vain yhtä luotettavia kuin niiden taustalla olevat kirjauskäytännöt, silti nähtiin, että ne voivat tarjota hammaslääkäreille tärkeän uuden tietolähteen, joka osaltaan tukee oman toiminnan arviointia ja kehittämistä.

Hammaslääkärien tuottavuutta lähdettiin arvioimaan laskemalla, kuinka monta painotettua toimenpidettä on tehty tunnissa. Painotetut toimenpiteet ovat yleisesti käytetty apukeino tuottavuuden mittaamisessa, sillä niiden avulla voidaan huomioida kunkin toimenpiteen vaikeusaste sekä ajantarve.

Hammaslääkärien tuottavuutta arvioitiin myös erillisellä tuottavuusluvulla (tyypillisesti 60–120), jossa on verrattu käyntien varattuja kestoja vastaavat toimenpiteet sisältävien käyntien tyypillisiin varattuihin kestoihin Suomessa. Keskimääräisen tuloksen (95) saaneilla käyntien varatut kestot ovat keskimäärin yhtä pitkiä kuin kollegoilla ja matalamman tuottavuusluvun saaneilla hammaslääkäreillä käyntien kestot ovat keskimäärin pidempiä kuin vastaavat toimenpiteet sisältävät käynnit ovat kollegoilla, ja tuottavuus on ollut siten keskimääräistä pienempi.

Yksi tapa parantaa tuottavuutta olisi siis onnistua paremmin varaamaan kullekin asiakkaalle juuri hänen tarpeensa mukainen aika. Perinteisessä kiinteässä ajanvarausjärjestelmässä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja paras tuottavuus saavutetaankin siirtymällä kerralla kuntoon -toimintaan. Tällöin asiakkaita voidaan kutsua joustavasti odotushuoneesta hoitoon, ja heidät voidaan hoitaa yhdellä kertaa mahdollisimman pitkälle vähentäen käyntimäärää ja käyntien valmisteluun liittyvää valmistelu- ja vaihtoaikaa.

Hoidon tuottavuutta on arvioitu myös kahden laatu- ja vaikuttavuusmittaristoon valitun prosessimittarin avulla, käyntien määrä tyypillisellä hoitojaksolla sekä toimenpiteiden lukumäärä tyypillisellä käynnillä.

Hoidon vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään varhaishoidon kirjauksia

Tuottavuutta voidaan kutsua myös tekniseksi tehokkuudeksi, jolloin se kuvaa sitä, tehdäänkö asiat oikein. Teknisen tehokkuuden lisäksi on tärkeää mitata allokatiivista tehokkuutta eli sitä, tehdäänkö oikeita asioita tai saavutetaanko hoidolla vaikutuksia.

Suun terveydenhuollossa allokatiivisella tehokkuudella voidaan viitata esimerkiksi siihen, kohdennetaanko ammattilaisten työpanos korjaavaan hoitoon vai sellaiseen varhaishoitoon, jonka avulla voidaan välttää kokonaan korjaavan hoidon tarve.

Lari Koukkula, tuotepäällikkö,
Nordic Healthcare Group

NHG on yritys, joka kokoaa sote-palvelujen kustannus- ja tuottavuustietoja sekä asiakkaidensa raportoimia vaikutuksia ja kokemuksia seurantaa ja kehittämistä varten.


Lue myös Jaana Hallamaan artikkeli Etiikkapäivän aiheesta: http://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/kyllin-hyva-hammaslaakari