Vantaalla käynnistetyn kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia selvitys koululaisten hoidon uudelleen järjestämisestä. Suun terveydenhuoltoon perustettiin liikkuvan hammashoitoyksikön projektityöryhmä syksyllä 2015.
Vantaa on kasvanut 1800-luvun runsaan 6000 asukkaan maalaiskunnasta 210 800 asukkaan kaupungiksi. Kaupungin kasvu heijastuu myös terveydenhuoltoon.
Projektiryhmä vieraili mm. Karviaisten kuntayhtymässä Nummelassa, tutustumassa niin sanottuun pop up -toimintaan. Tässä artikkelissa kuvataan liikkuvien suunhoitoyksikköjen toimintaa ja Vantaan suun terveydenhuollon pop up -toimintamalli.
Liikkuvilla tai siirrettävillä terveydenhuollon toimintayksiköillä on pitkä historia, ja niitä hyödynnetään maailmalla laajasti. Yhdysvalloissa ensimmäiset liikkuvat suunhoidon yksiköt perustettiin 1960-luvulla, ja ne palvelivat muun muassa siirtotyöläisiä ja vähävaraisia (1, https://dentistry.usc.edu/community-programs/mobile-clinics/); suunnitelma tarjota palvelua eristyksiin jääneille populaatioille oli ainutlaatuinen ja innovatiivinen. Liikkuva malli soveltuu hyvin moniammatilliseen suunterveyden edistämiseen (2). Tänä päivänä kattavia hammashoitopalveluja tarjotaan esimerkiksi peruskoululaisille liikkuvien ajoneuvojen avulla.
Pitkien välimatkojen maissa, kuten Australiassa ja Kanadassa, siirrettävien yksiköiden käyttö on hyvin laajaa ja organisoitua. Myös Intiassa ja Etelä-Afrikassa suun terveydenhuollon palveluja viedään siirrettävissä yksiköissä lähelle potilaita, ja toiminta on todettu kustannustehokkaaksi (3, 4, 5). Iso-Britanniassa suuhygienistit ja -terapeutit työskentelevät liikkuvissa yksiköissä (6).
Liikkuvan suunhoitoyksikön seuraajana voidaan pitää siirrettävää suun hoitoyksikköä, niin sanottua pop up -yksikköä, joka pystytetään suunniteltuun kohteeseen. Näitä pystytettäviä hoitoyksiköitä on Suomessa käytössä jo monessa kunnassa tai kuntayhtymässä.
Porissa, Ulvilassa ja Merikarvialla hammashoitola tulee jatkossa niille kouluille, joiden lähellä ei ole hammashoitolaa (7).
Pieksämäellä koululaisten tarkastuskäyntejä hoidetaan liikuteltavan pop up -hoitoyksikön avulla (http://www.pieksamaki.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/suun-terveydenhuolto/).
Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa on liikuteltava hammashoitoyksikkö, joka tarkoittaa sitä, että hammaslääkäri voi pystyttää pop up -hammashoitolan minne tahansa (8). Myös Lohjalla ja Turussa saatetaan lähivuosina ottaa käyttöön liikkuvia suunhoitoyksiköitä tai niin sanottuja pop up -hoitoloita (9, 10).
Lasten ja nuorten palvelujen tarve Vantaalla kasvaa
Vantaan väkiluku kasvaa noin prosentin vuosivauhtia eli keskimäärin vajaat 2300 asukasta vuodessa. Ennusteen mukaan kaupungissa on yli 223 000 asukasta vuonna 2020.
Muuttovoittoisen kaupungin kasvun haasteet heijastuvat myös suun terveydenhuoltoon. Lasten ja nuorten (0–17 v) määrä asiakkaina lisääntyy väestönkasvun verran. Tarve saada kohdennettua suun terveydenhuoltoa lapsille ja perheille kasvaa.
Julkisen hammashuollon palvelut ovat jo palvelutuotannon alkuvaiheessa painottuneet lapsiin ja koululaisiin, minkä takia hammashoitoloita on perustettu koulujen yhteyteen.
Hoitoloiden lukumäärää ei aina voida lisätä, ja nykyisenkin palveluverkon tiheys saattaa olla liian suuri tulevaisuuden tarpeisiin. Kouluhammashoitoloiden etuina ovat olleet vähäiset poisjäännit ilman varatun ajan peruuttamista, varhainen puuttuminen syrjäytymisen estoon, koulutoiminnan vähäinen häiriö ja ryhmätoimenpiteiden helppo toteutus (luokkatarkastukset). Samalla on taattu oppilaiden turvallisuus.
Ennaltaehkäisevän toiminnan hyvä peittävyys on tärkeää. Lasten ja nuorten ikäluokassa ongelmat polarisoituvat ja moniongelmaisuus lisääntyy. Moniongelmaisuuden huomioiminen ja yhteistyö muiden sektoreiden kanssa on korostunut (11). Lasten ja nuorten palveluja linjaa asetus lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.
Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon asetus (338/2011) liitti vuonna 2011 suun terveydenhuollon osaksi oppilashuoltoa. Kiinteä yhteys kouluun on ehdoton edellytys toiminnan sujuvuudelle ja tehokkuudelle. Kun koululaisten suun terveydenhuolto toteutetaan lähellä koululaisia, joko koulun hammashoitolassa tai siirtyvissä yksiköissä, tavoitetaan lähes kaikki koululaiset ja etenkin suun sairauksien riskissä olevat.
Koululaisten suunterveydessä on heikkenemisen merkkejä, ja suun omahoito on puutteellista. Ehkäisevän ja korjaavan suun terveydenhoidon tarve on suuri.
Ehkäisevän toiminnan hyvä peittävyys on tärkeää myös suunterveyden säilymisessä, edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa. Lasten ja nuorten suunterveys voi heiketä, eriarvoisuus lisääntyä sekä terveyserot kasvaa, mikäli palvelua ei tuoteta enää lasten ja nuorten lähellä.
Etenkin erityistä tukea tarvitsevien perheiden lasten suunterveys voi heiketä, jos perheillä ei ole voimavaroja huolehtia lasten ja nuorten kuljettamisesta.
Pop upit täydentävät harvenevaa palveluverkkoa
Suun terveydellä on merkittävä vaikutus yleisterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Moniammatillinen yhteistyö parantaa palveluja. Toimitiloja kehitetään tukemaan monihuone- ja monikäyttäjämallia, suun terveydenhuollon, oppilashuollon ja neuvolatoiminnan kesken mm. seulonnoissa sekä perhe- ja lastenneuvolatoiminnassa (11).
Hyvien ja tehokkaiden hoitokäytäntöjen tulee mahdollistua siten, että oppilasseulonnat ja suun tutkimukset voidaan joustavasti toteuttaa monitoimitiloissa.
Siirtyvien yksiköiden avulla voidaan kustannustehokkaasti tutkia alakoulujen oppilaita, mutta niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää myös vanhuspalvelulaitoksien hoidon toteutuksessa sekä terveyttä edistävissä tilaisuuksissa, esimerkiksi erilaisissa kampanjapäivissä – vrt. verenpainemittauskampanjat tai vaikkapa liikkuva silmätutkimusyksikkö Silmo, jossa kunnat voivat ostaa diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset ja kuvien analysoinnin liikkuvalta silmätutkimusyksiköltä. Vaunussa on tarvittavilla välineistöillä varustettu tutkimushuone (https://www.ppshp.fi).
Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen palveluverkon optimoinnin vaikutusten ennakkoarviointi on tehty vuonna 2013. Suun terveydenhuollon hammashoitolamäärää on tarkoitus supistaa vuosina 2014–2022, ja lähihammashoitolan sijainti tullaan muuttamaan suurella osalla väestöä (11).
Ongelmina nykyisessä suun terveydenhuollon palveluverkossa ovat vanheneva rakennuskanta, pienet yksiköt ja niiden sijainti. Hoitoloiden lukumäärä on liian suuri tulevaisuuden tarpeisiin, mutta tarve saada kohdennettua tehostettua hammashoitoa lapsille ja perheille on suuri.
Pop up -toimintamalli
Pop up -hammashoitoyksikössä suun tutkimukset tehdään koulun tiloissa. Näin saavutetaan paremmin kaikki ikäryhmän lapset ja lisätään tasa-arvoisuutta lasten tutkimuskäytäntöihin.
Tavoitteena on asetuksen mukaisten seulontatutkimusten sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Samassa yhteydessä annetaan karieksen ehkäisyyn vaikuttavaa harjausopetusta ja motivoidaan omahoitoon, terveyttä edistävästi.
Tässä mallissa koko perheen tilanne otetaan huomioon ja sitoutetaan vanhemmat tukemaan lasta suun omahoitoon. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä omahoidon merkityksestä suusairauksien ehkäisyssä.
Korjaavien toimenpiteiden vaatimat resurssit kohdennetaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Mikäli hoidon tarvetta ilmenee, korjaava hoito tehdään hammashoitolassa.
Suun tutkimuksen tehnyt hammaslääkäri antaa jatkohoitoajan omalle päiväkirjalleen. Suuhygienistin seulonnoissa jatkohoitoaika annetaan oppilaan kotia lähinnä olevaan hammashoitolaan. Vanhemmat voivat myös itse varata tarvittavat jatkohoitoajat keskitetyn ajanvarauksen kautta.
Koululaisten mahdolliset jatkohoidot pyritään toteuttamaan oppilaiden asuinalueiden hammashoitoloissa, ja jatkohoitoihin kuljettaminen vastuutetaan vanhemmille.
Vantaalla tiimissä työskentelee hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari, suuhygienisti-hammashoitaja-työpari sekä hammashoitaja, joka antaa harjausopetusta ja terveysneuvontaa (11). Tiimin varatessa kouluilta tilan koulu joutuu tiukemmin mukautumaan hoitotiimin rajalliseen aikatauluun.
Pop upin mukana kulkee kannettava tietokone, jossa on suun terveydenhuollossa käytössä olevat potilastietojärjestelmät. Työskentely on tehokasta, tyhjäkäyntiä syntyy vähemmän.
Miinuksena voidaan pitää sitä, että kokonaishoidot ja mm. röntgenkuvaus on tehtävä kiinteässä hammashoitoyksikössä. Materiaali, jota potilaille jaetaan, otetaan mukaan omasta hammashoitolasta. Myös potilaille jaettavat hammasharjat ja tahnanäytteet huolehditaan mukaan hammashoitolasta.
Pop up -yksikön tiimin tehtävät
Tutkimuspäivä on ennalta sovittu koulun ja luokkien opettajien kanssa, ja tieto tutkimuspäivästä on lähetetty koulun kautta kotiin (11). Oppilaat tulevat ensin pesuopetukseen ja sitten hammaslääkärin tutkimukseen. Opettaja lähettää oppilaat tutkimishuoneeseen ennalta suunnitellussa järjestyksessä.
Hoitohenkilöstö huolehtii tavaroiden pakkaamisen ja palauttamisen sovittuun paikkaan. Välineet tuodaan hammashoitolasta ja päivän päätteeksi viedään sinne huollettavaksi.
Toimintaa koordinoivat vastaavat hammaslääkärit ja osastonhoitajat. Laitteiden ja välineiden osalta kuljetuksista sovitaan kunkin alueen ja yksikön kohdalta erikseen. Tavaroiden säilytyspaikka sekä hoitolakohtaiset pakkauslaatikot ovat kussakin hoitolassa.
Tarvikelista säilytetään pakkauslaatikossa. Likaiset instrumentit pakataan välinehuollon laatikkoon. Tiimin työnjakoa on kuvattu taulukossa.
Seulonnat sinne, missä lapset ovat
Tavoitteena on asetuksen mukaisten seulontatutkimusten sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Siirrettävä pop up -yksikkö on kustannustehokas, ketterä käyttää ja kuljettaa paikasta toiseen (11).
Tiimissä työskentelee hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari, suuhygienisti-hammashoitaja-työpari sekä terveyskasvatushammashoitaja. Tiimillä on käytössään kannettava tietokone tarvittavine ohjelmineen ja johon hoitotiedot tallennetaan.
Työskentely on tehokasta, tyhjäkäyntiä syntyy vähemmän. Pop up -yksikkö voidaan tilapäisesti pystyttää esimerkiksi kouluterveydenhoitajan vastaanottotiloihin. Tiimin varatessa koululta tilan edellytys on, että koulun toiminta mukautuu
pop up -hoitotiimin rajalliseen aikatauluun.
Liikkuvan suunhoitoyksikön ensisijaisia kohteita ovat alakoulut, joista on pitkä matka lähimpään hammashoitolaan. Liikkuvan suunhoitoyksikön tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä suun terveydenhuollon palvelujen vieminen sinne, missä oppilaat ovat. Perheet sitoutetaan lapsen tarvitsemaan hammashoitoon. Todettaessa hoidon tarvetta jatkohoito tehdään hammashoitolassa.
Kirjoittajat
Henna Virtomaa
HLL, Suun terveyden tutkimusryhmä, Oulun yliopisto
Jorma Virtanen
prof., Suun terveyden tutkimusryhmä, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Kirjallisuus
1. Carr BR, Isong U, Weintraub JA. Identification and Description of Mobile Dental Programs – A Brief Communication. J Public Health Dent 2008;68(4): 234–237.
2. Skillman SM, Doescher MP, Mouradian WE, Brunson DK. The challenge to delivering oral health services in rural America. J Public Health Dent 2010; 70 (Suppl 1): S49–57.
3. Molete MP, Chola L, Hofman KJ. Costs of a school-based dental mobile service in South Africa. BMC Health Serv Res 2016; 16(1): 590.
4. Goel P, Goel A, Torwane NA. Cost-efficiency of indigenously fabricated mobile-portable dental unit in delivery of primary healthcare in rural India. J Clin Diagn Res 2014; 8(7): ZC06-9. doi: 10.7860/JCDR/2014/8351.4534.
5. Mishra P, Dasar P, N S, Kumar S, Chand BR, Airen B, Jain D, Warekar S. Dental Camp Experience in Lifeline Express (LLE) Train among Rural Population of Central, India. J Clin Diagn Res 2014; 8(11): ZC72-4. doi: 10.7860/JCDR/2014/11378.5157.
6. Simons D, Pearson N, Evans P, Wallace T, Eke M, Wright D. Improving access to dental care for vulnerable children; further development of the Back2School programme in 2013. Community Dent Health 2015; 32(2): 68–71.
7. Rajala S. Hammashoitola kulkee jatkossa matkalaukkukoossa kouluille, Porin kaupunki. 11.07.2016.
8. Aittoniemi M. Ministerille mallia Vihdistä. Vihdin Uutiset 23.6.2015
9. Kirstilä V, Merne-Grafström M. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Suun terveydenhuolto Turun suun terveydenhuolto matkalla kohti parempaa tulevaisuutta. Hyvä Potku -hanke 2014 Loppuraportti.
10. Turtola I. Rinkasta paljastuu hammashoitola – Lohja etsii luovia ratkaisuja kuntalaisten palveluihin. Yle uutiset 5.3.2015.
11. Virtomaa H. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitosselvitys koululaisten hoidon järjestämisestä Vantaan suun terveydenhuollon palveluverkon supistuessa. Vantaa, 2016. Terveydenhuollon ehl-tutkintoon liittyvä kirjallinen työ – Kehittämishanke 2016.
Mukaan otettava välineistö (kuljetuslaatikoissa)
Hoitoyksikön laitteisto lisävarusteineen:
- hoitoyksikkö
- potilastuoli
- avustajan tuoli
- potilasvalaisin
- kuituvalo
- suojalasit
- tutkimuskäsineet
- käsidesi
- desinfiointiaine pintojen
- pyyhintään
Pop up -tutkimuksessa tarvittavat instrumentit:
- tutkimuspeilit
- sondi/ientaskumittari
- hammaskivi-instrumentti (sirpit)
- maitohammaspihtejä
- pintapuudute
- ekskavaattori (pussitettu)
- steriilit taitokset
- tarjotinpapereita
- muutama tarjotin
- fluorilakka