Tiede

Painotuoretta tiedettäMyös isien harjaustottumuksilla vaikutusta yksivuotiaan hampaiden harjaamiseen

3.5.2022

Lapset oppivat terveystavat, kuten hampaiden harjaamisen, kotonaan. Tutkimusten mukaan se, miten äiti harjaa omia hampaitaan, ennustaa myös vahvasti sitä, miten hän harjaa lapsensa hampaat. Sen sijaan isien harjaustottumusten merkitystä ei ole juuri tutkittu.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, oliko se, miten vanhemmat harjasivat omia hampaitaan, yhteydessä siihen, miten he harjasivat yksivuotiaiden lastensa hampaita. Tutkimus on osa Turun yliopiston poikkitieteellistä FinnBrain-kohorttitutkimusta, joka selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Aineisto kerättiin kyselyillä, joissa vanhemmat vastasivat kysymyksiin hampaiden harjaamisesta ja perheeseen liittyvistä tekijöistä. Molemmat vanhemmat täyttivät itsenäisesti omat lomakkeensa. Tutkimukseen otettiin mukaan 763 perhettä, joissa oli 1-vuotias lapsi ja joista oli saatavilla kyselyvastaukset molemmilta vanhemmilta. Vanhemmilta kysyttiin, kuinka usein he harjaavat omat ja lapsensa hampaat. Perheeseen liittyvistä tekijöistä kysyttiin vanhemman ikää ja koulutusta sekä lapsen sisarusten ja äidin synnytysten lukumäärää.

Hampaiden harjaustiheys jaettiin kahteen luokkaan: vähintään kahdesti päivässä ja harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Huonoksi lapsen hampaiden harjaus katsottiin, jos molemmat vanhemmat raportoivat, että lapsen hampaat harjataan harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Lapsen hampaiden harjaamisen yhteyttä vanhempien omien hampaiden harjaukseen mallinnettiin logistisilla regressioanalyyseillä, joissa huomioitiin perheeseen liittyvät muuttujat (vanhemman koulutus ja ikä sekä sisarusten lukumäärä). Tulokset esitettiin käyttäen ristitulosuhteita (OR) ja 95 %:n luottamusvälejä (CI).

Perheet, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa huonosti (harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä), harjasivat myös lapsensa hampaat noin yhdeksän kertaa todennäköisemmin huonosti kuin perheet, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa suositusten mukaisesti (OR 9,23; 95 % CI 5,42–15,69). Todennäköisyys harjata lapsen hampaat huonosti oli pienempi, kun ainakin toinen vanhemmista pesi omat hampaansa suositusten mukaan. Jos äiti pesi hampaansa hyvin mutta isä huonosti, lapsen hampaat harjattiin huonosti noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin perheissä, joissa molemmat harjasivat hampaansa hyvin (OR 1,97; 95 % CI 1,25–3,10). Jos taas isä harjasi hampaansa hyvin mutta äiti huonosti, lapsen hampaat harjattiin huonosti liki kolme kertaa todennäköisemmin kuin perheissä, joissa molemmat vanhemmat harjasivat hampaansa hyvin (OR 2,85; 95 % CI 1,51–5,40). Perheissä, joissa lapsella oli useita sisaruksia tai keskimääräistä vanhempi äiti, lapsen hampaita harjattiin myös hieman useammin huonosti.

Yksi tämän tutkimuksen vahvuus oli suuri otos. Sen ansiosta havainnot voidaan yleistää pienten lasten perheisiin Suomessa. Tutkimuksessa olivat mukana myös isät, joiden vaikutusta lasten suunhoitoon on tutkittu harvoin. Lisäksi näin pienistä lapsista on hyvin vähän edustavia tutkimuksia.

Isien merkittävä rooli lapsen hampaiden harjauksessa on uusi havainto. Odottavien perheiden ja pienten lasten tutkimuskäyntien yhteydessä olisi tärkeää huomioida entistä enemmän myös isät ja painottaa, että molempien vanhempien kannattaa hoitaa omat hampaansa hyvin. Vanhempien on hyvä ymmärtää, että lapsi omaksuu suunterveystottumukset vanhemmiltaan jo pienenä, ja että nämä tottumukset ennustavat lapsen suunterveyttä tulevaisuudessa.

Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.

Parent's self-reported tooth brushing and use of fluoridated toothpaste: Associations with their one-year-old child's preventive oral health behaviour

Hanna Suokko1, Mimmi Tolvanen2, Jorma Virtanen1,3, Auli Suominen1, Linnea Karlsson4,5,6, Hasse Karlsson4,5,6, Satu Lahti1,4,5

1Sosiaalihammaslääketiede, Turun yliopisto
2Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
3Faculty of Medicine, University of Bergen, Norway
4Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto
5FinnBrain-tutkimus, Kliininen lääketiede, Turku Brain and Mind Centre, Turun yliopisto
6Psykiatria, Turun yliopisto ja Turun yliopistosairaala

Community Dent Oral Epidemiol 2022. Julkaistu verkossa 21.3.2022.  doi: 10.1111/cdoe.12742

Lue myös
Etsitkö näitä?